Pientä maalia pintaan.

Tänä vuonna ensimmäisen lomaviikkona sain pidettyä toukokuun lopussa ja se oli viikkoin milloin oli lämmintä ja luonto alkoi vihertää. Sillä viikolla tuli askarreltua paljon, ulkoiltua, laitettua kuisti kesäksi kuntoon ja maalattua kalkkimaalilla pieni pöytä.

Meillä on vuosia sitten keittiöön IKEA:sta hankittu pieni sivupöytä. Keittiömme on pieni ja laskutilaa on todella vähän, joten em. sisustustavaratalon jykevä sekä kompaktin kokoinen taso vaikutti oikeinkin oivalliselta valinnalta. Pöytä on toimittanut virkaansa moitteetta, mutta vaalea väri ei koskaan ole miellyttänyt silmääni.
Jossakin vaiheessa vuoden alkua sain tutustua ystäväni kautta kalkkimaaleihin ja niiden helppokäyttöisyyteen, niinpä sai tavaratalosta ostettu halpa pöytä uuden ilmeen eräänä toukokuun aurinkoisena päivänä.

Tällaista maalia ostin Mikkelin Taito Shopista. Ostin myös kaksi muutakin väriä, sillä maalaaminen ei todellakaan jäänyt vain tähän pöytään. 

Minä maalasin pöydän ulkona. Pöytä oli pinnaltaan maalaamista varten valmis, ja ulkona kun maalasi kuivui.
Kuivumisen jälkeen minä laitoin lakkakerroksen maalin päälle, jolloin pöytä on helpompi pitää puhtaana. 

Maali kun oli kuivunut oli hauskimman vaiheen aika. Tahdoin nimittäin pöydästä hieman kuluneen näköisen. Kulunutta pintaa vain aikaiseksi oikein karhealla hiomapaperilla ja puukolla. 

Rautakaupasta minä olin käynyt ostamassa tällaiset pienet naulakot, joihin voin laittaa sitten patalaput roikkumaan. 

Tule kesäyö

Vaikka syksy tekee tuloaan, olen eilisen ja tämän päivän silti miettinyt utuista kesäyötä. Löysin sattumalta spotifysta J.Karjalaisen biisin Tule Kesäyö. Melodia sekä sanat tarttuivat minuun kuin takiainen ja tuli suunnaton tarve luoda aiheesta jotain. Siispä minä piirsin, maalasin, leikkasin, sotkin, leimasin, revin ja loin uuden ATC-coinsin.

Tule Kesäyö laulussa on neljä säkeistöä ja jokaisesta niistä olen tehnyt coinsin. Sanoja ja melodiaa kuunnellan sain luomuksiini vangittua tunnelman jollainen ajatuksissani leijaili.

"Tule minun luokseni
Hennoissa harsoissasi
Huomaamatta ja hiljakseen
Tule kesäyö"

"Tule minun luokseni
Poikki pihamaan
Tuoksuna valkoisten kukkien
Tule kesäyö"

"Tule minun luokseni
Outoina lauluina
Loruina mustien lintujen
Tule kesäyö"

"Tule minun luokseni
Lonksuta ikkunaa
Tule tuulen henkenä
Tule kesäyö"

Jehkotar CraftChallenge #34

Elokuun JCC -haaste on ilmestynyt kuun allussa. Inspiraatiokuva sai minut tällä kertaa tarttumaan haasteeseen. Tänään minä toteutin, monta päivää, päässäni muhineen idean ja päätinkin sen väkertää ATC-coins muodossa. Se oli minun ensimmäiseni. 
Tämä ATC-coins on idealtaan sama kuin ATC-kortit, ainoastaan ne ovat ympyrän muotoisia.
Ympyrä on läpimitaltaan 2,5 tuumaa.

Nämä coinsien naishahmot olen itse piirtänyt ja maalannut. Ympyrän pohjiin olen käyttänyt Distress Oxide musteita, mustaa gessoa, Priman metallique vahaa ja akryylimaalia.

Laatikoiden kätköissä

Minä niin rakastan erilaisia laatikoita joihin voin säilöä askartelutarvikkeitani.Niitä on muutama tullut kerättyä ihan käyttöä varten. Yksikään laatikko ei ole tyhjillään. Kaikki laatikkoni olen hankkinut kirpputoreilta. Mikä tahansa laatikko ei käy, mutta vanha sen olla täytyy ja käytön jälkiä pitää ehdottomasti näkyä.
Askartelutarvikkeistani löytyy hyvin paljon kaikenlaista pientä paperista tehtyä materiaalia ja niitä kun on vuosien saatossa kertynyt aikamoinen määrä on sitä silppua pitänyt ryhtyä jollakin tavalla säilömään loogisemmin, jotta tarvittaessa löytäisi näppärästi etsimänsä.

Minulla on IKEA:sta hankittu hyvä askartelupöytä ja laatikostot, mutta niissä oleva säilytystila ei ole tavaroilleni riittänyt ja sen vuoksi oli keksittävä lisää säilytysratkaisuja. Tällöin tulivat mukaan ihastuttavat peltilaatikot.

Tässä postauksessa kerron mitä kaikkea nämä koristeelliset, ajan patinoimat, laatikot kätkevät sisälleen. 

Tämän oranssi laatikko on ensimmäinen ostokeni, laatikoiden saralla, ja sinne olen kasannut kaikkea sellaista mitä askartelussa tulee käytettyä lähes joka kerta. Laatikosta löytyy siveltimet, palettiveitset, sakset, liimat, arkisemmat kynät jne. Laatikko on käden ulottuvilla kun työskenteli pöytäni ääressä.
Tämän ihastuttavan laatikon bongasin muutama kesä sitten Mikkelin jättikirppikseltä. Olin varannut mukaani käteistä 25e. Laatikkoa kauppasi leppoisan oloinen mies 50e ja napakasti hän ilmoitti, ettei halvemmalla tule oranssia laatikkoa myymään. Noh, minä hänelle aikani räpsyttelin silmiäni ja ladoin suustani huutokauppakeisari legendaariset kommentit ja sain kuin sainkin tingittyä hinnan puoleen myyntihinnasta. Heh. Kaupat tuli tehtyä.

Saarijärvellä on pieni liike, nimeltään Vanhain Tavaran Erikoisliike ja sieltä olen mukaani ostanut tämän hauskasti kuluneen laatikon. Siellä olen säilöynyt jos vaikka mitä, mutta tällä hetkellä se pitää sisällään aitoja ja vanhoja papereita, mutta myös uusvanhoja lippuja/lappuja. Osa näistä tuoreimmista ovat Tim Holtzin tuotantoa. Näitä vanhempia papereita olen kerännyt kirpputoreilta, mutta myös Varalusikka nimisestä nettikaupasta. Siitä olen blogissani kirjoittanut kahdesti. Täältä voit lukea      ensimmäisestä postauksesta. Siellä on kerrassaan ihania tuotteita myynnissä. Suosittelen.

Nämä peltilaatikot olen löytänyt kirpputorilta, mutta en samalla kertaa. Pienemmän löysin ensin ja nyt keväällä sitten bongasin isomman rasian. Molemmat ovat hyväkuntoisia. Tällaisia peltilaatikoita olen muuten nähnyt muillakin askartelujoilla ja ihmisillä, jotka pitävät vanhoista tavaroista.
Pienempi laatikko kätkee sisälleen erikokoisia leikekuvia missä on jonkin teksti. Suurimmassa osassa teksi taitaa olla englannin kielellä.
Isoimmassa laatikossa minä säilytän vanhoja, mustavalkoisia, valokuvia joita olen löytänyt myös kirpputorilla. Tuntuu hassulta, että joku on voinut sellaisia heittää hukkaan. Valokuvia en ole kovinkaan osannut hyödyntää missään.
 Laatikossa on myös vanhoja kirjeitä ja kirjekuoria. Niitä olen askartelussa käyttänyt. Niissä oleva paperi on ihanan pehmeää ja käsinkirjoitettujen kirjeiden tunnelma on herkkä ja niinpä ne sopivat vintage -henkisen tunnelman luontiin askarteluissa.

Kirpputori löytöjä ovat nämäkin kaksi suloista rasiaa. Päälimmäinen on peltinen ja alimmainen on kevyt puulaatikko. Se on aikoinaan sisältänyt suklaata. Puulaatikkoon olen lajitellut leikekuvia sekä leimakuvia perhosista ja vanhoista luontokirjoista leikeltyjä kuvia linnuista. Peltilaatikko on syönyt sisäänsä kaikenlaista pientä paperisilppua ja leikekuvia joita käytän tageina kortti- ja skräppäysaskartelussa. 

Tällaisia Fazerin -suklaalaatikoita löysin alkukesästä Mikkelin Jättikirppikseltä pari kappaletta (ja yhden "normaalin" puulaatikon). Ne oli pöydässä, jossa nainen myi astioitaan ja hopea ruokailuvälineitä. Ruokailuvälineet hänellä oli säilössä näissä laatikoissa joihin minä ihastuin. Aikamme siinä kun jutusteltiin saimme kaupat aikaiseksi. Niinpä ruokailuvälineet siirtyi muovikoreihin ja minä sain itselleni 15e kolme laatikkoa. 
Laatikoihin sain mahtumaan kaikki washiteippini. 

Jehkotar Craftchallenge #33

On varhainen aamu ja nautistelen tietokoneen ääressä vaatimatonta aamupalaani; kahvia sekä ruisleipää. Taivas on pilvessä ja se synkistää joten jouduin laittamaan kotonamme hieman valoja päälle, ettei niin hämärässä tarvitse töihin valmistautua. Minulla oli viime viikko lomaa ja ihmettelen suuresti, kuinka olen näinkin pirteänä ensimmäisenä arkiaamuna touhuilemassa. Hyvänen aika! Päivitän blogiani vaikka sinne olisin voinut kirjoitella jo kesäkuussakin, mutta jotenkin se aika vain kiisi kun touhua on paljon.

Viime viikolla tuli askarreltua jonkin verran ja hiukan normaalista poikkeavalla tavalla. Jokin aika sitten innostuin korteissani käyttämään chippoard -leikekuvioita ja niitä maalaamalla saa luotua vaikka minkälaista tunnelmaa askarteluihin. Näitä em. leikekuvioita tulen varmasti käyttämään myös skräppäyksessäkin.

Tällä tekemälläni kortilla osallistun tuoreimpaan JCC haasteeseen. Haasteen inspiraatiokuva oli innoittajani. Työssäni olen käyttänyt chippoard- leikekuvioita joita olen maalaillut Prima Marketing Art Alchemy Metalliquen akryylimaaleilla ja vahalla.

MakroTex -haaste Jotain Herkullista

Näillä ihanan paahteisilla hellepäivillä - joista olen nauttinut todella - ei ole tullut syötyä kovinkaan raskaasti. On maistunut erilaiset salaatit ja hedelmät niin ja viileät juomat. Vielä en ole kyllästynyt salaatteihin joten olen valmis nauttimaan näistä helteistä.

Meillä on jo muutaman vuoden ajan ollut kukkaruukuissa perusyrttejä joita onsitten kiva riipiä salaattien ja muidenkin ruokien joukkoon. Ruukuissa kun kasvattaa ei rikkaruohot ole vaivaksi ja ruukut voi pitää sateensuojan alla, näin ei myöskään piiskaava kesäsade ole haitaksi ja saa hentoja yrttejä taipumaan.

Tällä raikkaan herkullisella kuvalla osallistun - eilis päivänä ilmestyneeseen - MakroTex -haasteeseen. Tuosta salaatista löytyy oman "puutarhamme" tuotannosta basilikaa, persiljaa, oreganoa, sitruunatimjamia, viinisuolaheinää sekä pallobasilikaa.

Ihania kesäpäiviä teille jokaiselle.

MakroTex -haaste Kukka

Onneksi kävin kurkkaamassa meneillään olevaa MakroTex -haastetta koska aihe olikin oikein sopiva osallituttavaksi, sillä meidän keittiön pöytää koristaa -tällä hetkellä - komeat kukat. Minun lempikukkiini lukeutuu vaaleanpunaiset ja helakan keltaiset neilikat. Neilikka on kukka mikä helposti kestää maljakossa toista viikkoa, kunhan vain jaksaa tehdä jossakin vaiheessa uudet imupinnat ja vaihtaa raikasta vettä.
Neilikka on kukka, mitä saa melkein koko vuodenajan perus ruokakaupoista. Joten, niitä löytyy hyvin usein pöydiltämme.

Viime viikon torstai oli pitkä työpäivä ja kaupassa kun haahuilin hulinan jälkeen, tuntui että tahdon piristykseksi kukkia. Niinpä koriini tarttui matkaan kaksi neilikkakimppua. Homma ei kuitenkaan jäänyt siihen, vaan tahtoin totaalisen piristyksen ja kävelinkin kukkakauppaan. Voi tavaton sitä tunnetta, kun sieltä silmiisi osuu leikkokukkakaapisto.
Minä olin kuin lapsi karkkikaupassa. Olisin voinut ostaa vaikka kuinka monta kukkaa, mutta maltoin kuitenkin mieleni ja ostin vain viisi. Tarkoituksena oli siis kukkaset laittaa neilikoiden kanssa samaan maljakkoon, joten tuo erikoisempien kukkien tarve ei ollut niin suuri. Ja onneksi homma ei lähtenyt lapasesta, sillä kukat olivat aika tyyriitä. Tätä tällaista ei - omalla palkalla - tule harrastettua  usein.

Olen tyytyväinen kimppuun sillä se näyttää raikkaan kesäiseltä ja vähän siitä tulee mieleen luonnonkukista kasattu kokonaisuus. Toivottavasti kukat säilyvät pitkään.

Näillä kuvilla osallistun MakroTex -haasteeseen Kukka. 

Paljon Onnea Vaan....

Viime viikon perjantaina (18.5) täytti blogini neljä vuotta. Täältä pääset lukemaan ensimmäisen postaukseni, minkä julkaisu tuntui silloin hyvinkin jännittävältä ja tuolloin tuli kamppailtua oman itsevarmuuden kanssa oikein urakalla. Mietin pitkään, että julkaisenko postaukseni vai en.

Blogiani olen kirjoitellut - näiden neljän vuoden aikana - hyvinkin vaihtelevasti. Joskus on ollut asiaa paljonkin ja päivityksiä on tullut lähes päivittäin, mutta joukkoon on mahtunut niitäkin hetkiä jolloin jutun juurta ei ole ollut laisinkaan. Tuollaisina hetkinä on mieleeni juolahtanut ajatus, että mitä jos lakkaisin kirjoittamasta blogia kokonaan.  Noh, ei tuo tuollainen pohtiminen sen isompia siipiä ole kasvattanut, kun olen miettinyt miksi tätä blogia kirjoitan :)

Olen päättänyt etten stressaa ja, että kirjoitan vain silloin kun hyvältä tuntuu. Pääasia kuitenkin on, että blogi on olemassa ja, että se on olemassa itseäni varten.

Blogini synttäreiden kunniaksi päätin järjestää arvonnan. Sinä pääset osallistumaan siihen esittämällä minulle kysymyksen - mihin sitten vastaan erillisessä postauksessa - ja laittamalla sähköpostiosoitteesi.
Arvonnan tulen suorittamaan 1.6 kello 18.00. Tuo kuvassa oleva paketti sisältöineen lähtee arvonnan voittajalle.

Osallistuhan arvontaan mukaan!!

Rivitaloasumisen "puutarhailua"

Minä olen ollut tämän viikkoa lomalla. Olen nauttinut jokaisesta päivästä niin, että tuntuu kuin lomaa olisi kestänyt jo viikkoja. Olen siis oppinut rentoutumisen jalontaidon; olen tehnyt paljon, mutta en mitään mikä olisi kuormittanut mieltäni.
Lomalleni on sattunut mitä ihanimmat kelit ja se on innostanut minua laittamaan pienen terassimme kuntoon kesäksi. Normaalisti sen kunnostan kesäkuun alussa, mutta nyt ei ollut mitään syytä pitkittää sitä sinne saakka. Pienen keitaan, kun sain valmiiksi on siinä tullut istuskeltua aamuisin, päivisin ja varsinkin iltaisin. Tällä hetkelläkin istun viilenevän illan lumossa terassin syleilyssä ja kirjoittelen blogia.

Meidän terassimme näyttää tänä vuonna tällaiselta. Toivon todella, että tämän kesän säät suosisivat viime vuosia paremmin, jotta kasvit kasvaisivat ja terassille nauttisi olostaan.

Vanhat ruukut ovat kovasti mieleeni. Pidän terrakottaruukuista. Ajan myötä niiden kylkiin tulee kaunis pinta. Tähän ruukkuun olen istuttanut maljaköynnöksen.

Kun kunnollisella pihalla meitä ei ole siunattu, on hyötypuutarhamme ruukuissa. Ruukuistamme löytyy perusyrttejä; oregano, persilja, viinisuolaheinä, basilika, sitruunatimjami ja rosmariini. Näitä tulee käytettyä ahkeraan niin ruonlaitossa kuin salaateissakin. Leivän päällekin tulee laiteltua lehtiä.

Nykyään meillä on kaksi pasuunakukkaa ja odotamme innolla niiden kasvua isoiksi. Silloin niistä tulisi mukavaa viidakontuntua ja ne olisi mukava näköeste suoraan terassillemme. Ensimmäiset nuput ovat jo ilmestyneet. Saa nähdä kukkiiko tämän kevään pistokas vielä ensimmäisenä kesänään.

Elämäni aakkoset

Sain Elämäni Aakkoset -haasteen Jenniltä. Kiitos siis hänelle. Kannattaa käydä kurkkaamassa Jennin blogia. Blogi on ihanan raikas ja hänellä on mukavia sekä kekseliäitä aiheita kirjoituksissaan. Niin, ja valokuvat on kauniita. Tästä linkistä tääset lukemaan Jennin aakkoset.

Minä haastan tähän urakkaan uuden askartelu- ja blogiystäväni Pirjon.



Mutta nyt asiaan;  tässä minun Elämäni Aakkoset

Aamu.  Arkipäiväni alkavat varhaisella aamulla. Vaikka ne tuntuvat herätessä hyvinkin vaikeilta, ovat ne kuitenkin päivän parhaita hetkiä. Rauhallisesti, kiireettä ja kahvia nautiskellen on mieluinen tapa aloittaa päivä.

Banaani.  Se on hedelmä mikä saa minut voimaan pahoin ja vatsaa rupeaa vellomaan, näin on ollut äidin kertoman mukaan jo vauvasta saakka. En ole koskaan voinut banaania syödä. Joskus olen harmitellut sen helppokäyttöisyyttä; huolteton välipala kantaa mukana ja näppärä syödä.

Curry.  Se on maustesekoitus mikä on kovasti mieleeni. Kermainen, currynmakuinen kanakeitto on yksi suosikkiruoistani.

Diskantti.  Se on oikean käden osa pianonsoitossa. Minä aloitin pianoa soittamaan kuuden vanhana. Koko peruskoulun ajan tuli pianon soittoa opeteltua hyvässä opissa. Jos kodissamme olisi tilaa, niin meillä olisi piano olohuoneessa.

Epilepsia.  Olen sairastanut epilepsiaa 17 vuotiaasta saakka. Se on sairaus mikä ei vielä täysin ole hallinnassa, mutta se ei haittaa arkeani mitenkään. Luulen sen päivän vielä koittavan, että sairaus saataisiin kohtauksettomaksi. Nyt olen ollut kokonaisen vuoden ilman kohtauksia. Se kertoo siitä, että elän tällä hetkellä huolettomampaa elämää.

Funkkis-huonekalut.  30-luvulla syntynyt selkeälinjainen ja käytännöllinen tyyli huonekaluissa kiehtoo minua sekä miestäni. Olemme löytäneet yhteisen tyylin sisustaa kotiamme näiden vuosien myötä.

Greippi.  Hedelmä jota tekee toisinaan ihan törkeästi mieli.

Holtz Tim.  Henkilö luomat, steampunk -henkiset askartelutarvikkeet ovat kovasti mieleeni ja niitä löytyy kaappini kätköistä. Holtzin tuotteista tämän hetken suosikkeihini lukeutuu leimat, joita voi käyttää niin monipuolisesti.

Ilo.  Sitä löytää jokaisesta päivästä, ainakin sen pienen verran, jos vain oikein osaa katsoa.

Joukkoliikenne.  Minun työpaikkani vaihtuu kesäkuun alussa ja sen myötä työmatkani pitenee puolella. Pöyräkelit helpottavat liikkumista, ja en ole aikatauluun niin sidoksissa,  kun ne päättyvät niin liikuttava bussilla. Bussimatkani kestää reilun 30 min, mutta istuminen on mielestäni rattoisaa kun voi kuunnella musiikkia ja lukea kännykästä uutiset sekä uudet ig päivitykset.
Toisinaan bussimatka voi aiheuttaa migreenikohtauksen, koska jotkut ihmiset tykkäävät uida hajuvedessä.

Kahvi.  Se on elämäneliksiiri. Kahvi aloittaa mukavasti päivän, työpaikalla ruokailun päätteeksi  kahvia juodessa tulee porukassa jaettua ne elämän ilot ja surut. Ystäviä kun tapaa, niin yleensä mennään jonnekin kahvittelemaan ja on lupa ostaa jotain herkkua kofeiininektarin seuraksi.
Niin, ja palavereissa kahvi tekee ilmapiiristä rennomman.

Lontoo.  Sinne tahdon matkustaa vielä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.

Musiikki.  Se on minulle hyvin tärkeää. Aina kun on mahdollista kuuntelen musiikkia. Valitsen Spotifysta hetkeen sopivia biisejä, jotka saavat halutun tunnetilan valloilleen. Kun askartelen, soi taustalla hyvin utuisaa, pehmeää ja rauhoittavaa musiikkia.

Nauru.  Se on minulla aina hyvin herkässä.

Odininlapsi.  Norjalaisen kirjailijan Siri Pettersenin Korpinkehät trilogiassa seikkailee Hirka niminen nuori nainen, joka saa kuulla olevansa odininlapsi. Kirjat ovat tempaisseet minut luomoukseensa täysin.

Paperiaskartelu.  Askartelu on yksi tapa olla luova, oma itseni. Löysin askartelunmaailmaan n. neljä vuotta sitten hyvän ystäväni kautta.

Queen Viktoria.  Englannin historia on kiehtonut minua jo kauan, varsinkin kuninkaallisten, ja niinpä seuraan Yle Areenalta Victoria nimistä sarjaa. Se kertoo kuningatar Victoriasta ja sen ajan Englannista.

Radio.  Meillä on koirallemme Viljolle oma radio. Radion laitamme päälle, kun joudumme jättämään koiran yksin kotiin. Näin uskottelemme itsellemme, että Viljo osaa olla "ihmisiksi" poissaollessamme.

Sir Elwoodin Hiljaiset Värit.  Hyvinkin merkittävä yhtye minulle 90-luvun loppupuolella.

Työmatka.  Matkat työpaikalle ovat minulle tärkeitä. Silloin kerkeää kunnolla herätä raikkaassa ulkoilmassa ja vaihtaa kuulumiset äidin kanssa. Työpaikalta kotiin päin tultaessa, tulee työasiat jätettyä teiden varsille. Näin ei työt mietitytä vapaa-ajalla.

Ukkonen.  Luonnonilmiö jota hiukkasen pelkään, mutta silti tahdon sen joka kesä kokea.

Visuaalinen ihminen.  Nettisivulta askelterveyteen luin seuraavaa visuaalisista ihmisistä "tällaiset ihmiset ovat hyvin energisiä ja äärimmäisen tarkkaavaisia. Heille asioiden yksityiskohdat ovat merkityksellisiä, ja heiltä jää tuskin mikään huomaamatta. Kun näiden ihmisten tarvitsee muistaa jokin asia, on heille helpompaa opetella se kuvien kautta, minkä vuoksi heikke onkin paras idea tehdä hiukan muistiinpanoja asian helpottamiseksi. Tällaise ihmiset pitävät puistoista ja metsistä jossa he voivat rentoutua, sekä rauhallisuudesta."

Waris Helena.  Savolainen kirjailija jonka tuotannon löysin käsiini viime syksynä. Ihastuin ja rakastuin kekseliäisiin tarinoihin, henkilöhahmoihin ja rikkaaseen tapaan kuvailla asioita.

Xylitol.  Syönnin jälkeen ihmisen suussa käynnistyy happohyökkäys. Ihmisen hampaat kestävät kuusi happohyökkäystä päivän aikana. Xylitol ehkäisee happohyökkäyksen synnyn. Kannattaa siis syödä purkkaa. Älä kuitenkaan nielaise sitä. Mummoni kertoi, että "jos purukumin nielaisee, kasvaa vatsaan puu."

Ystävät. He ovat minulle hyvin tärkeitä. Näin aikuisiällä on tullut luotua pysyviä ystävyyssuhteita.

Zola Blood.  Bändi minkä olen hiljattain löytänyt. Infinite Games niminen biisi on vatsanpohjaa kutkuttava.

Åldrande (vanheneminen).  Sitä olen miettinyt viime aikoina paljonkin.

Äiti.  Yksi tärkeimmistä ihmisistä minulle. Hän on äiti, mutta myös hyvä ja höpsö ystäväni.

Öisin. Jos tulee öiseen aikaan valvottua, syntyy tuolloin ne parhaimmat ideat. Siksi minulle on yöpöydällä yleensä kynä ja paperia.