perjantai 29. syyskuuta 2017

Tämän hetken kosmetiikkasuosikit

Kosmetiikkasuosikit -haasteen sain Jenniltä. Kiitos hänelle :) Tässä teille minun suosikit.

Joitakin vuosia sitten minä, aina kaupassa käydessäni, ihastelin kauniin muotoisia ja värisiä purkkeja sekä purnukoita. Aina tuli kosmetiikkatuotteita hypisteltyäni tunne, että tämä minun on pakko saada, tätä minä tarvitsen. Niinpä kaapeistani löytyi jos vaikka mitä. Kaappeihini kun tein inventaariota, löytyi kosmetiikkatuotteita joidenka olemassaolo yllätti minut. Olen hyvin pitkälti mainosten orja, mutta nyt aikuisisällä olen tullut huomattavasti harkistevaisemmaksi ostosteni kanssa. Nykyään tyydyn hyväksi havaittuun, enkä enää tuhlaa rahojani kauniisiin purnukoihin mitkä sitten koristavat kaappini kätköjä.
Enää ei löydy puolillaan olevia rasvapurkkeja sieltä täältä, eikä hajuvesivarasto täytä kylpyhuonettamme ja meikeissäkin löytyy vain se mitä tarvitsen. Heräteostoksia ei tule enää tehtyä.

Haastan mukaan Oranssia blogin kirjoittajan Veeran sekä Kepsakkaa Elämää blogin rustailijan Kaisulin. Kertokaahan meille muillekin mitkä ovat lempi kosmetiikka tuotteenne tällä hetkellä?


Apteekista saatavat Vichyn -tuotteet sopivat herkälle iholleni hyvin, niinpä sen merkin tuotteet löytyvät lavuaarin reunalta kun kasvojani puhdistan ja kosteutan. Pakko on kertoa, että Vichyn kasvovesi on kaikista kokeilemistani kasvovesistä ainoa mikä ei allergisoi herkkää ihoani. 

Geelimäiset kosteusvoiteet sopivat herkälle ja kuivalle sekaiholle.

Työssäni joudun olemaan hyvinkin "hajuton", enkä muutenkaan tykkää uida hajuvedessä. Arkituoksuksi valitsen, lähes aina, Chanelin Chance -deodorantin.
Hyvin hillityllä meikillä ehostan itseniäni lähes aina.
 Ihoni tasoitan meikkivoiteella sekä kevyesti puuterilla. Poskipäitäni piristän Lumenen poskipunalla. Se on tuollaisessa hauskassa putkilossa ja koostumus on  voidemainen ja sen vuoksi helposti levittyvä sormin.
 Lumenen nuden väristä huuliöljyä käytän myös arkimeikissäni.

Sitten kun tahdon hiukan irrotella, laitan huulilleni Cliniquen pirteän punaista huulipunaa.






sunnuntai 10. syyskuuta 2017

MakroTex -haaste Syksyn Merkkejä

Täällä savossa ei vielä ole lehdet alkaneet kellastaa eikä ensimmäinen pakkanen mehustaa puolukoita,  mutta sieniä on putkahdellut maanpinnalle runsain joukoin. Lintujen kauniit äänet ovat lakanneet ilahduttamasta ja hentoiset perhoset päättäneet lentonsa, mutta iloista mieltä saavat aikaan reippaan vikkelät oravat, jotka suussaan kanniskelevat jos vaikka minkä kokoista käpyä.

Torstaista saakka on sadellut vettä niin, että olen jumiutunut kotiin neljän seinän sisälle. Elellään jo syyskuuta ja arki on paiskannut minua avokämmenellä aika voimakkaasti. Kiireiset ja hektiset päivät töissä saavat minua kaipaamaan iltoja sekä viikonloppuja. Syksyn tullen, kun illat pimenevät ja aamulla on ilkeän hämärää herätessä, sitä etsii helposti hyppysiinsä asioita mitkä saavat aikaan mukavuuden tunteen.
Niiden asioiden ei tosiaan tarvitse olla isoja. Riittää kun pistää lämpimät villasukat jalkaan ja uppoutuu lueskelemaan kirjaa useaksi hetkeksi tai silmät ummistaen hörppää teetä ja antaa sen lämmön virrata pitkin kehoa.

Näillä kuvilla minä osallistun tuoreimpaan MakroTex -haasteeseen. Kuvauksen aiheena oli Syksyn Merkkejä.











lauantai 9. syyskuuta 2017

Art Journal ja kalenteri samoissa kansissa?

Kesäkuun alussa minä osallistuin ensimmäistä kertaa askartelukurissille. Kurssin nimi oli Art Journal Whit Simple ja sitä piti Taru (Jehkotar) Jehkonen. Kurssi oli järjestetty Konnevedelle. Sinne lähdin matkaamaan ystäväni Minnan kanssa. Nauraen ja ihastellen kauniita maalaismaisemia ohjasi navigaattori meidät perille pieniä hiekkateitä pitkin. Tämä sunnuntainen elämyksiä täynnä oleva retki huipentui ukkosmyräkkään mikä siivitti kotiinpaluutamme.

Kurssilla mukana olo tuntui minusta hurjan jännittävältä, sillä minä olen hyvin työtapojeni orja ja aika pikkutarkka tekemisissäni. Nyt jouduin, Tarun rohkeisemana, astumaan ulos laatikostani luoden jotain uutta, rohkein ja reippain ottein, ja vieläpä täysin vieraita materiaaleja käyttäen.
Nyt tuon kurssin jäljiltä olen ehkä hiukan rennompi askartelija. Opin kurssilla taidon katsoa tekemisiäni uudesta näkökulmasta. Siispä näinä päivinä tuotokseni eivät lennä roskiin yhtä helposti mitä aiemmin.
Kurssilla tahdoin oppia uudehkon tekniikan mitä voisin hyödyntää muissakin näperryksissäni ja sellaisen opin sieltä sainkin.

Itselleni tulee päiväkirjasta mieleen kauniisti kulunut, paljon mukana kanniskeltu, tärkeä kirjanen mikä on täynnä kirjoituksia elämän iloista ja suruista, mutta sellaisen ei päiväkirjan todellakaan tarvitse olla. Omia tuntemuksia kirjoittamisen sijaan voi ilmaista myös Art journalin kaltaisesti.
Tähän niin kutsuttuun taidepäiväkirjaan on tarkoituksena tehdä "taidetta". Tekniikoita ja materiaaleja on monia millä tavoin voi sivuja työstää ja se siinä rikkautena onkin. Netistä löytyy paljon kuvia ja ohjeita Art Journalin tekoon.

Itselläni ei ole "virallista" päiväkirjaa vaan kalenterini hoitaa tärkeilyn sivussa myös sen roolin mainiosti. Kalenterini aukeamia olen koristellut jo vuosia ja nyt tällainen art journal on hivuttautunut aukeamilleni tämän käymäni kurssin myötä.
Nykyisin kalenterini aukeamilta löytyy kerroksittain musteita, akryylimaaleja, vesivärejä sekä gessoja.


Tämä on aukema missä olen ottanut leimailun mukaan kalenterini sivujen koristelussa. Leimoja en pahemmin ole ennen käyttänyt, mutta kurssin rohkaisemana on leimailu alkanut tuntumaan oivalliselta tekniikalla luoda paperille pintaa, niinpä on tullut viime aikoina osteltua leimoja jonkin verran. Tässä olevat leimat olen ostanut Lontoosta.


Aukeamassa olen reunoja korostanut vihertävällä musteella (distress ink) ja mustalla (tombow) sekä vihreällä (distress marker) tussilla. Myös joukkoon olen sotkenut hiukan vesiväriä.


Tälle aukeamalle olen uskaltautunut rohkaistua ja niinpä olenkin käyttänyt akryylimaalia (amsterdam) sapluunan lävitse. Aukeaman olen pohjustanut musteella (distress oxide) mitä olen hiukan vedellä työstänyt. Kirjain leimasimen kuvioinnissa olen käyttänyt mustaa mustetta (archival ink)


Tässä aukeamassa on kirjainleimasimen kuviointi painettu mustalla musteella (archival ink). Valkoista gessoa (deco art media) olen sotkenut pitkin paperia luoden mukavan rosoisen pinnan.