keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Taidekeskus Salmela

On keskiviikko ja ulkona sataa vettä ihan reippaasti. Ajattelin viettää päivän kotosalla ja ihastella uudistunutta olohuonettamme, kirjoitan siitä jossakin vaiheessa enemmän, ja hörppiä kahvia villasukat jalassa, ystävä saattaa tulla kahvitteluseurakseni jossakin vaiheessa.

Viikko sitten oli, hyvinkin samanlainen ilma, mutta kotona en tuolloin majaillut vaan lähdin ystäväni kanssa Mäntyharjulle Taidekeskus Salmelaan. Tämä kulttuurielämys on tarjolla ainoastaan kesäaikana ja kesällä paikka onkin kauneimmillaan. Vanhat ja puiset rakennukset järvenrannalla tekevät Salmelasta houkuttelevan.  Näyttelytiloina toimivat vanha Apteekki, Posti, Palvelijan asunto ja pienemmät piharakennukset ja tietenkin itse päärakennus. Alueella toimii myös ravintola Kesäheinä jossa söimme hulppean hienostuneen lounaan.

Näyttelyn henkilökohtaisiksi suosikeiksi nousivat kuvataiteilijoiden Essi Peltosen, joka on valittu Salmelan kesän 2017 nuoreksi taiteilijaksi, sekä Satu Laurelin maalaukset.
Peltosen rouheat sekä synkähköt maalaukset naisen kasvoista mykistivät minut täysin, kun taas Laurelin värikkäät ja yksityiskohtaiset luomukset saivat minulle hymyn kasvoille.

Mieleeni jäivät myös kuvanveistäjä Taru Mäntysen mystiset ja sadunomaiset teokset, mitkä pitivät minut otteessaan hetkisen jos toisenkin. Myös, jo edesmenneen, Nina Ternon veistokset saivat minut mietteliääksi ja oloni hiukan haikeaksi, hänen työnsä olivat persoonallisesti esillä suuressa kivinavetassa. Näiden kahden kuvanveistäjän teosten nimet jäivät mieleeni.

Näyttelyssä käynti oli onnistunut, sillä olinhan kokenut monenlaisia tunnetiloja. Näyttely oli ajatuksia herättävä.

Tässä muutama kuva suosikeistani.

Essi Peltonen

Essi Peltonen

Satu Laurel

Satu Laurel

Taru Mäntynen - Tuulentyttö

Taru Mäntynen - Kuuntervaaja

Nina Terno - Loppuunajettu




 

torstai 6. heinäkuuta 2017

Järvisydän

Ystäväni kaipasi arkeensa hetken verran poissaoloa kotoa, pienen irtioton arjesta, pienen hetken vain itselleen. Viikko sitten hän ehdotti yhteistä reissua reilun tunnin ajomatkan päähän, paljon kehuttuun kylpylään. Niinpä lähdimme viime lauantaina heti aamuseltaan ajelemaan kohti Rantasalmea paikkaan nimeltä Hotel & Spa Resort Järvisydän.
Meillä ei ollut tarkoituksena viettää yötä Järvisydämessä vaan tehdä pieni päiväretki käyden rentoutumassa Järvikylpylän puolella ja tietenkin nauttimassa luonas ravintola Piikatytössä.

Järvisydämeen kun saavuimme kuului molempien suusta vain sana "wau". Tuntui kuin olisimme tulleet lappiin. Puitteet olivat hyvinkin sen henkiset. Hetken aikaa ihastelimme vain ympäristöä, järvinäkymää ja jylhää kalliota sekä komeita rakennuksia. Kuvia yritin ottaa, mutta en minä saanut niihin vangittua samanlaista tunnelmaa, joten kännykän piilotin laukkuuni enkä siihen kiinnittänyt enää huomiota retken aikana. Tai otin minä yhden kuvan. :)
Sisätiloihin kun pääsimme yltyi ihastelumme määrä entisestään. Paikka oli uskomaton! Sisustus oli niin tarkoin mietitty, pienintä yksityiskohtaa myöten, myös valaistus oli otettu hienosti huomioon. Kallioseinät, raakapuu, tummat liuskekivi lattiat, epäsuora valaistus, pehmeä äänimaailma ja se tummanpuhuva tunnelma saivat mielemme rentoutumaan. Ajantaju katosi välittömästi ja annoit itsellesi luvan vain nauttia ja levähtää.

Me olimme varanneet kylpyläajaksemme 10.00-12.00 ja koimme sen hyväksi, sillä kerkesimme n. tunnin verran olla keskenämme. Saimme rauhassa pulikoida altaassa virtojen meitä vieden. Uteliaisuus ja malttamattomuus valtasivat meidät jossakin vaiheessa kokeilemaan kaikkia viittä erilaista saunaa. Niissä saimme aikamme kulumaan ihan uuvuksiin saakka. Siirtymät saunojen välillä tapahtui hauskojen, viilentävien suihkujen kautta. Kylmät suihkut saivat meidät nauramaan ja hiukan kiljahtelemaankin.
Aikamme kun olimme hiippailleet hämyisissä saunoissa ja pärskytelleet vesisuihkujen alla, oli hetki käydä istahtamassa suolahuoneessa. Se oli ihastuttava kokemus. Siellä hengittäminen tuntui helpolta ja karkea merisuola lattialla saivat aikaan mukavan tunteen jalkapohjissa.
Suolahuoneessa istuskelun jälkeen koimme olevamme nesteytyksen tarpeessa. Niinpä lähdimme, suolahippuset jaloissamme, kävelemään portaita ylös tilaan minne oli katettu kylpijöille pientä purtavaa. Tarjolla oli tuoreita- sekä kuivattujahedelmiä, pähkinöitä ja yrttiteetä.
Pienen välipalan jälkeen aloitimme saunailun uudelleen. Tuli myös lilluttua poreammeessa ja makoiltua lämpimillä kivillä ja koettua hassunhauska asta-myrskyhuone. Edellä mainitusta huoneesta en kerro enempää, sen saatte itse käydä kokemassa ;)
Kun kello sitten läheni kahtatoista olimme uupuneita ja valmiita poistumaan kylpylästä.

Pukuhuoneen puolella kun valmistauduimme ulkoilmaan alkoi vatsojemme perukoissa kurnimaan joten oli oivallinen hetki siirtyä ruokailemaan ravintola Piikatyttöön. Iloisella ja kohteliaalla palvelulla meidät ohjattiin varattuun pöytään istumaan, missä paloi kynttilä ja luonnon kukat ihastuttivat maljakossa, ja kerrottii mitä lounaspöydässä oli sinä päivänä tarjolla. Rauhassa ja rentoutuneina nautimme hyvästä ruoasta. Täysin vatsoin lähimme ajelemaan, kauniissa kesäsäässä, kohti Mikkeliä.

Tällainen oli matkamme kohti mielenrauhaa.