lauantai 31. joulukuuta 2016

Yllättävä ja hauska joululahja

Minä olen jo useita kuukausia ihastellut paikallisen Pentikin liikkeessä harmaata fortuna nimistä nojatuolia ja olen ollut sitä mieltä, että sellainen meiltä puuttui. Joskus sain mieheni houkuteltua kyseessä olevaan liikkeeseen ja näytin hänelle ihastukseni kohteen. Yllätyksekseni sain huomata, että hän piti itsekin tuolista. Noh, suolaisen hintansa vuoksi tuoli jäi liikkeeseen, mutta mieliimme se aina toisinaan palasi. Kaupungilla kun liikuskelin kaupoissa tuli pyörähdettyä myös Pentikillä. Tuolia ei enää näkynytkään ja tuolloin harmikseni huokaisin, etten sitä itselleni kerennytkään hankkimaan. Olin nimittäin jo ajatuksissani kerennyt miettimään, että hankkisin tuolin meille veronpalautuksistani.
Noh, joulu lähestyi ja veronpalautusrahat menivätkin sitten matkakassaan, kun sinne Lontooseen lähden kesäkuussa. Pentikin nojatuoli sai siis jäädä haaveeksi. Tai niin minä luulin. :)

Jouluaattona aukaisin sitten isohkon paketin, mikä ei painanut mitään eikä edes kolissut vaikka sitä hiukan yritin ravistella. Hassu paketti sisälsi rautalangasta väännetyn miniatyyri tuolin. Se oli pienoismalli Pentikin fortuna tuolista. Siis mitä?! Pientä nojatuolia ihastellessani kertoi mieheni ostaneensa minulle ihailemani tuolin ja, että sen kotiutuminen tapahtuisi seuraavalla viikolla.

Noh, nyt nojatuoli ilahduttaa meitä olohuoneessamme. Se on äärimmäisen hyvä istua, siinä jopa koirat tykkäävät loikoilla.






perjantai 23. joulukuuta 2016

Nyt ovat kiireet ohitse

Parin kuukauden ajan, meidän saunan on valanneet paketoimattomat joululahjat. Erilaisia pusseja sekä nyssäköitä löytyi jokaisesta nurkasta ja oven avaaminen tuotti tuskaa, kun tajusi kuinka kauan niiden pakkaamisessa menisikään.
Viikolle sitten ryhdistäydyin paketoimaan keittiön pöydän ääreen suurimman osan paketeista ja olin äärimmäisen helpottunut.
Nyt on perjantai ja olemme hetken päästä lähdössä porukoilleni Keski-Suomeen. Olen aamulla herännyt varhain pakkaamaan ja piti vielä muutama paketti kääriä pakettiin, mutta se sujui rattoisasti joululauluja kuunnellen. Hih.

Tämän pikaisen postauksen myötä minä toivotan teille kaikille okein rauhallista ja tunnelmallista joulua. Tässä teille liuta kuvia lahjoista, joita olen käärein koristanut.

Kulkusia löytyi muutamien pakettien koristeista niin isoja kuin pieniäkin. 

Dermosililtä tilailin paketteja ja ne olikin jo valmiiksi kivasti komeissa laatikoissa. Hiukan narua ympärille ja pakettikortti niin valmista tuli. 

Vähän rouheampia paketteja miehille. Lumihiutale teemalla muuten mentiin niin joulukorteissa kuin lahjapaketeissa. 

Söpöt paketit sisältävät ihanuuksia rakkaalle äidille. 


Paperikassit ovat myös käteviä kääreitä lahjoille. Sankaan vain kiva rykelmä joulua niin siitä on iloa saajalle.

Pieniä pussukoita lapsille. Nämä kätkevät sisälleen jouluisia karkkeja. 



Tämä hettaisen pieni paketti sisältää pienelle neidille villasukat. 

Noh, kyllä näin jouluna voi miehenkin paketissa olla hitunen söpöilyä.

Tämän vuoden paketeissa käytin myös aika paljon paperinarun sijasta villalankaa. 


sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Facebookin askarteluhaaste #45

Uusi haasteemme on ilmestynyt jälleen tuonne Facebookiin. Pääset siihen osallistumaan liittymällä ryhmään Paperiaskarteluhaaste. Tällä kertaa aiheenamme on valita neljästä (kuusi, tähti, tonttu, poro) vaihtoehdosta  jokin tai vaikka kaikki jos oikein tahtoo itsensä likoon laittaa. Haasteemme onkin nyt palkintohaaste. Arvonta suoritetaan kolmen viikon päästä. Samalla  myös julkaisemme uuden haasteen. Ylläpito jää siis pienelle lomalle.
Katsotaan puhaltavatko uudet tuulet sitten alkuvuodesta.

Minä valitsin neljästä vaihtoehdosta  kuusen ja se näytteleekin kortissa pääosaa. Tämä aihe on napattu pinterestistä. Sitä olen hieman jalostanut ja tehtyn omannäköiseksi.

Vaikka joulukorttien tekeminen tuntui, tänä vuonna, hurjan kurjalta ähertämiseltä olen siitä vihdoin ja viimein selvinnyt. Kaikki kortit on postitettu ja on jäljellä enää lahjojen paketointi. Huoh. Tämä kaikki on mukavaa näpertämistä, mutta päivät alkavat käydä vähiin. Olen tätä kaikkea hieman liian pitkälle pitkittänyt.

Mutta, innolla joulua odotan kuitenkin. Mukavaa alkavaa jouluviikkoa teille kaikille!!



sunnuntai 11. joulukuuta 2016

MakroTex -haaste Joulukuu

Joulukuussa sitä tulee käytyä viihtymässä Kenkäveron tunnelmallisessa yötapahtumassa. Viimeistään tuolloin ihastuttava miljöö on puettu joulun henkeen. Tuo tapahtuma on minulle se viimeinen sysäys tajuta, että joulu tosiaan on tulossa. Kenkäveron yötapahtuma on auki 24 saakka ja tänä vuonna se järjestettiin 5.12. Minä lähdin tuonne fiilistelemään ystäväni kanssa jo alkuillasta. Katsomista sekä ihmettelemistä riitti meidän mieliimme melkein puoleenyöhön saakka. Hiukan tuli ostettua joululahjoja. Myös itsellenikin. Hih.

Tuona taianomaisena iltana Kenkäveron päärakennukseen oli saapunut paljon lahjakkaita käsityöläisiä myymään omia luomuksiaan. Myyntipöydät olivat sulassa sovussa vierekkäin kahdessa pienessä huoneeseen. Heti kun huoneisiin astuin valtasi lämmin ja arvostava tunnelma mieleni. Voi tavaton kuinka taitavia ihmisiä voikaan olla olemassa ja millaisella mielikuvituksella varustettuna. Ja harmillista, että heistä monet putkahtavat esille koloistaan vain näin joulunaikaan. Arvostan jokaista käsityöläistä suuresti.

Erään nurkan oli vallannut Laura Kalliomäki. Hän teki minuun suuren vaikutuksen niin taidoillaan kuin ihmisenäkin. Hänen pöytänsä edessä mykistyin täysin ihastelemaan hänen luomuksiaan ja kuinka kaikki oli pistetty kauniisti esille. Pöytä loi lumoavan satumaisen tunnelman koristeilla ja pienillä yksityiskohdilla. Lapsenomaisella luonteella kun olen varustettu oli minun pakko ostaa kaunis, paperista tehty, figuuri. Tämä olkoon minun joululahjani itselleni.
Laura Kalliomäki on mielenkiintoinen ihminen. Hän on todella taitava ja luova ihminen ja hänen teoksensa ovat ihastuttavia ja ihan mielettömiä, mutta silti hänellä ei ole nettisivuja ei blogia millä voisi askarteluistaan kertoa ja sitä kautta mainostaan. Hänen figuureja ei myydä missään kaupoissa. Hän ainoastaan kiertelee erilaisia messuja käsitöidensä kanssa ja tekeminen leviää lähinnä puskaradion välityksellä. Mystistä.
Mutta, kerrohan jos sinä kiinnostuit Laura Kalliomäen tuotteista ja tahdot häneltä ostaa itsellesi tai lahjaksi esim. tuollaisen figuurin, niin minulta saa hänen sähköpostiosoitteensa.

Näillä kuvilla minä osallistun uusimpaan MakroTex -haasteeseen. Tämän viikon aihe on Joulukuu.
Hih.







maanantai 5. joulukuuta 2016

Rentouttavan energinen vapaapäivä

Huomenna juhlittava itsenäisyyspäivä sotkee työkuvioita niin mukavasti, että tämä maanantai koitui myös vapaapäiväksi. Nukuin aamulla, melkein yhdenksään saakka, ja tassuttelin pyjamassa ja pehmeän, lämpöisissä töppösissäni parisen tuntia ennen kun laitoin jotain säädyllisempää päälleni. Aamu meni näppärästi sohvalla koirien kanssa loikoillein. Aamupalaa syöden näppäilin samalla hiukan tablettia ja tutustuin Lontoon tarjoamaan aktiviteettiin. Hih. Kyllä, olen lähdössä Englantiin puolen vuoden päästä. Eilen illalla varasimme ystäväni kanssa neljän päivän matkan Lontooseen kesäkuun alkupäiville. Hirveästi on kysymyksiä noussut mieleeni ja niitä yritin aamupäivän aikana ratkoa....suhteellisen onnistuneesti. Sohvalla oli mukava kelliä viltin alla, kun ulkona pauhasi nuoskakelin tuuli.
Kello kun alkoi lähestyä 11 oli pakko uskaltautua sohvan tarjoamasta pesästä pois ja lähdettävä käyttämään koiria ulkosalla. Tuuli oli edelleen voimakasta niinpä oli pakko laittaa päähän paksumpi myssy. Jalkani tungin uusien kenkien sisään. Näillä Sorelin kengillä oli hyvä kävellä lumisessa metsässä kinttupolkuja pitkin. Metsä tarjosin viihtyisän suojan tuulelta, joten koirien kanssa tuli vietettyä siellä hiukan pidempikin tovi. Ei se ulkoilma niin pahalta sitten tuntunutkaan.
Pieni hetki raittiissa ilmassa virkisti minua niin, että siivosin hieman kotia ennen ystävän saapumista.

Tämä vapaapäivä on tuntunut äärimmäisen riemukkaalta ja voimaannuttavalta. On hyvä olla. Toivon, että tämä tunne jatkuu vielä pitkään.






lauantai 3. joulukuuta 2016

Facebookin askarteluhaaste #44

No niin, hetki sitten julkaisimme uuden haasteen facebookin ryhmässä paperiaskarteluhaaste. Lahja on tämän kertainen aiheemme. Hyvinkin ajankohtainen aihe näin joulua odotellessa.

Minä olen selvinnyt urakasta ja saanut hankittua kaikki joululahja, mutta yhtäkään en ole vielä pakettiin käärinyt. Tänään olen kyllä projektin aloittanut, nimittäin tein pakettikortin. Tällaisella tyylillä teen muutaman lisää, ehkä niistäkin otan kuvan ja pistän blogiin.

Tänä vuonna on mukavaa odottaa joulua, kun on lunta maassa.




Facebookin askarteluhaaste #43

Pari viikko sitten julkaisimme facebookissa uuden haasteemme ja aiheena oli tällä kertaa
cabinet-kortti. Kortti on kooltaan n. 10,5cm x 20cm, joka tuo haastetta mukavasti luomistyöhön. Se on mielestäni vaikea korttimalli ja sen vuoksi niitä tulee tehtyä vain todella harvoin. Tällä kertaa minä tein ensimmäistä kertaa näillä korttipohjan mitoilla joulukortin. Hiukan rikoin omia perinteitäni ja tein kokosin värimaailman pinkistä, mustasta ja valkoisesta. Paperikukkien alla olevat lehdet ovat kaiser craftin leikekuvia. Kesällä tilasin Wild Orchid Craftsin sivuilta läpinäkyviä lehtiä joita käytin nyt tässä työssä. Ne ovat herkän kauniita, mutta valitettavasti tässä valokuvassa ne eivät oikein pääse oikeuksiinsa. Tuovat työhän mukavaa kerroksellisuutta.

Tämä haaste koitui monelle kompastuskiveksi ja sen vuoksi meidän haasteeseemme osallistui vain yksi ryhmäläinen. Myöhemmin tänään ilmestyy uusi haasteemme ja sen toivomme olevan hiukan helpompi ja ajankohtaisempi, mutta siitä kerron sitten muutaman tunnin päästä lisää.

tiistai 15. marraskuuta 2016

MakroTex -haaste Marraskuu

Tänään on ilmestynyt uusi MakroTex -haaste ja siihen napsin kuvat jo viikonloppuna. Tämän kertaisen haasteen aiheena on Marraskuu. Nyt on luonto kauniina, kun lumi peittää maan. Töihin on ollut mukava aamuisin kävellä, kun on pimeää ja lumi valaisee kulkuni. Nähtäväksi jää jääkö lumi pysyväksi vai kerkeääkö sulaa pois ennen joulua.

Sunnuntaiaamuna heräsin jo seitsemän aikoihin siihen, että nenäni oli tukossa ja kurkkua särki. Edeltävänä iltana olin lähtenyt nukkumaan päänsäryn saattelemana. Olin siis saanut, töissä muhineen, flunssan nyt myös itsellenikin. Olo oli sunnuntaina kurja ja en sen olotilan vuoksi saanut nukuttua, niinpä laitoin puuron hautumaan hiljalleen ja sytyttelin ilokseni kynttilöitä valaisemaan keittiön sekä olohuoneen. Nautin hiljaisuudesta ja vähitellen valoisammaksi muuttumasta aamusta kirjoitellen kirjeitä. Välillä niistin nenää ja siemailin kuumaa inkivääriteetä isosta mukista.

Tuossa vihertävässä kipossa säilytellään meillä aina jotain makeaa. Sitä ei ole tarkoitus syödä tyhjäksi kerralla vaan silloin tällöin kahvin kanssa voisi nauttia keksin tai pari. Nyt on purkki jälleen tyhjillään. Luulen, että nyt on aika käydä ostamassa kulhoon jo joulukarkkeja. 

Keittiömme ikkunalle saa kivasti jotain pientä koristetta ihastuttamaan oloa. Tuo kuusi on viime vuoden kammottavan kova töinen uurastus. Se on kyllä kaunis, mutta toista en todellakaan ryhdy tekemään. Tämän vuoden kuusista tulee hiukan erilaisia. 
Tuossa tammenterhon mallisessa kipossa, minkä olen hankkinut Jotexilta, säilytämme irtokarkkeja. Schleichin kauniit saksanhirvet koristavat kotiamme jo toista talvea.

Tämä ihana kuusiverho on Jotexilta. Verhoon saa kiinni ledivaloköynnöksen, jota suositellaan ostettavaksi verhon mukana. Tuo verho on mielestäni niin upea, että ajattelin sen olla olohuoneessamme koko talven. 

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Facebookin askarteluhaaste #42

Hetki sitten julkaisimme uuden haasteen facebookin Paperiaskarteluhaaste -ryhmässä. Tällä kertaa vuorossa oli luonnos. Minä tein jälleen joulukortin. Se on tälle vuodelle jo toinen. Jiiihaa!!!

Hempeän sävyinen kortti sopi jotenkin lumihiutaleteemaan. Iso lumihiutale koostui kakkupaparista ja stanssatuista leikekuvista, joita olen ystäviltäni saanut. Tuo keskellä oleva hiutale on puinen ja sen olen ostanut syksyllä suomalaisesta kirjakaupasta. Alimmainen washiteippi on Teippitarhasta ostettu mt merkkinen, ylimmäinen on on Amy Tangerin teippiä Klemmarikellarista ja tuo pieni teipin riekale on Jyväskylässä olevasta puodista nimeltä Pienikamari.
Paljetit ovat löytäneet tiensä tähänkin luomukseen.


lauantai 5. marraskuuta 2016

Kalenterin parissa puuhailua

Suurin osa askarteluistani on liittynyt kalenterini tuunailuun. Se on ollut jo vuosia lähellä sydäntäni, mutta nyt vielä enemmän. Facebookissa olevat ryhmä nimeltä Kalenterimania on aivan uskomaton yhteysö edelleen. Ryhmän jäsenmäärä kasvaa hetki hetkeltä ja se tuo mukanaan ihastuttavia persoonia sekä upeasti tuunattuja kalentereita, joista voi ammentaa ideoita omaankin kyhäelmään.
Mielestäni ryhmä on hyvin tiivis ja siellä tunnelma on lämmin, sen ovat saaneet aikaiseksi ylläpitäjät joilla on selkeä visio siitä millaisen ryhmän he tahtovat aikaiseksi. 

Kalenterimania ryhmässä saa paljon tietoa erilaisista kalentereista, myös erilaiset traveler's notebookit sekä bullet journalit ovat löytäneet tiensä Kalenterimaniaan. Ryhmän kautta kulkee näppärästi tietoa sadoille kalenterin tuunaajille nettikauppojen ja kivijalkakauppojen tarjoamista tuotteista. 
Ryhmä on oivallinen paikka kokeneille konkareille kuin vasta-alkajille. Kaikki ovat tervetulleita ja typeriä kysymyksiä ei olekaan. Ryhmän yhteishenki tarjoaa turvallisen maaperän olla tietämätön. :)

Vaikka ryhmässä puhutaan paljon asiaa, on siellä myös pohdittu paljonkin yksityiselämän käännekohdista oikein isolla porukalla. Uskon, että monet ovat tuota kautta saaneet tukea ja rohkaisua, joskus niin harmaaseen arkeen. 
Ryhmä on siis monipuolinen ja huumorilla höystetty ryhmä. 

Kalenterimanialla on myös oma blogi. Tuo blogi on näppärä tiedonlähde ja uusia kirjoituksia sinne tulee joka arkipäivä. Sinne olen itse saanut muutaman jutun kirjoittaa. Tuorein kirjoitukseni on Kalenteriaddiktihaaste. Kalenterimani löytyy myös instagramista. 





MakroTex -haaste Lähikuva

Tuoreimman MaktoTex -haasteena on tarkoituksena ottaa haluamastaan kohteesta lähikuva, eli makrokuva. Näillä kuvilla minä osallistun haasteeseen, kuvan ovat otettu harrastepöydältäni.









maanantai 31. lokakuuta 2016

MakroTex -haaste Keltainen

Tämä kuva on elokuussa otettu. Se oli eräs kylmä ja sateinen elokuun viikonloppu milloin talsin kumisaappaat jalassa kesämökillä juhlien, hiukan myöhässä, ystävieni kanssa juhannusta. Keltainen on kaunis väri, mutta minulle hyvinkin vieras. Sitä ei juurikaan sisustuksessamme näy eikä vaatteissanikaan, mutta kumisaappaat ovat sellaiset kengät, että ne pitää ehdottomasti olla keltaiset!

Tällä kuvalla minä osallistun MakroTex -haasteeseen. Aiheena on tällä kertaa Keltainen.


sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Lokakuun viimeinen viikonloppu

On vietetty lokakuun viimeistä viikonloppua ja se on ollut vain pelkästään kotona oleilua. On ollut huippua ettei ole tarvinnut kotoa lähteä minnekään. Olen vain pukeutunut mukavasti ja kuunnellut syksyisen utuista musiikkia. Viikolla olen töihin polkenut pyörällä tai kävellyt niin lumi kuin vesisateessa noin 7km ja se ei ole ollut ihan kaikkein mieleisin tapa aloittaa päivää. Nyt viikonloppuna on ollut mieluisaa katsoa sisätiloissa sateisen synkkää ilmaa ja hiukan kääriä kotiamme talvihorrokseen.

Viime vuonna minä rohkaistuin vuodenvaihteessa vaihtamaan jouluisen ja lämpimän tunnelman kotonamme ihan toisenlaiseksi, siitä olen kirjoittanut postauksessani No Tulihan Se Talvi. Viime vuosina on lumen tuloa saanut odotella tammikuulle saakka ja ainakin viime vuonna minä huomasin omassa vireystilassani, että pimeät ja sateiset kuukauden saivat oloni hyvinkin väsyneeksi ja innottomaksi. Ajattelin, että jos ulkona on synkkää ja surullista, niin sisätiloissa pitää olla ihan jotain muuta. Viime vuoden värimaailmaa olen ajatellut kokailla tänäkin vuonna, mutta hitusen verran lämpöä olen huoneisiin kuitenkin luonut.

Hei muuten, kuviani voi nähdä myös instagramissa nimimerkillä noksu81




Sänkyprojekti

Kolmisen viikkoa sitten ajattelimme, että nyt olemme valmiita luopumaan rakkaasta sängystämme mikä oli palvellut meitä jo kymmenisen vuotta. Hälytyskellot olivat soineet useita kertoja, joten tuo päätös olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Vuosien saatossa oli sänkyymme muodostuneet poterot ja lähes jokaisen yön jälkeen aamuisin tuntui selkä hyvinkin kireältä ja yöunet olivat vaihtelevan laatuisia.

Pitkän ja väsyttävän työpäivän jälkeen lähdimme sänkyä ostamaan ja suunnitelmissamme oli hankkia ihan perus jousirunkoinen jenkkisänky, mutta tulikin (järkeä käyttämättä) ostettua älyvaahdolla varustettu punkka mikä olikin sitten pienen henkilöauton hintainen. Sänky tuntui kaupassa ihanan taivaalliselta ja siinä oli mukava köllötellä. Sänky tuntui heti omalta. Myyjä vieressämme puhua pälätti jos vaikka mitä erikoisuuksia tuotteesta ja me kaksi vain kuuntelimme lumoutuneena.
Emme siinä paljoa tuumailleet kun kaupat oli jo tehty. Tyytyväisinä ja ylpeinä lähdimme liikkeestä, olimmehan sijoittaneet sievoisen summan rahaa tärkeään huonekaluun.

Noin pari viikkoa jouduimme odottamaan, että tämä unelma täyttäisi makuuhuoneemme. Tuli upeasta sängystä kehuskeltua lähipiirille ja hehkutettelimme mieheni kanssa, kuinka tuo kapistus tulisi muuttamaan elämänlaatuamme mittavasti.
Sänky saapui meille sitten viime viikon keskiviikkona. Tämä kauan odotettu ihme.

Ihme se todellakin on ollut ja siitä on riittänyt puheenaiheita riittämiin. Harmiksenne joudun nyt kertomaan ettei uusi sänkymme ollutkaan paras mahdollinen valinta. Yhyy.
Viime perjantaina alkoi niskassani tuntua outoa kipua ja illalla alkoi päänsärky mikä jatkui läpi yön. Lauantaina meni yläselkäni jumiin totaalisesti ja hädissäni ryhdyin etsimään hierojaa, joka saisi tuskallisen selkäjumini pois. Minä olen joskus aikaisemmin kärsinyt kovista selkäkivuista ja olen ollut sellaisten vuoksi ihan sairaslomalla, mutta nyt ei kuitenkaan moiseen olisi varaa sillä jättäisin ihmisiä pulaan. Oli siis pakko saada pikaisesti apua.
Iltapäivällä sain huokaista helpotuksesta, sillä sain ajan hierojalle. Tämä mies oli niin ystävällinen, että lupasi vielä minut ottaa asiakkaaksi vaikka hänen työpäivänsä oli jo päättynyt. 45 minuuttia tämä herra teki työtään ja pientä rentoutumista selässäni oli havaittavissa, mutta ei kuitenkaan mitään merkittävää. Hieroja totesi minun selkäni olevan jumissa oikein kunnolla ja kehotti minua venyttelemään ja aloittamaan viikon kestävän tulehduskipulääkekuurin.

Kotona pohdin mieheni kanssa, että mikä olisi tällaisen tilan minussa saanut aikaan ja aikamme mietittyämme uskalsimme ajatella vian olevan uudessa sängyssämme. Pettyneinä vaihdoimme, syntisen paksun älypetarin vanhaan ja jo parin yön jälkeen sain huomata selkäni voivan paremmin. Kallis petauspatja oli koitunut harmiksemme ja niinpä oli pakko tästä hienoudesta luopua. Onneksi meillä oli kauppasopimuksessa mahdollisuus vaihtaa petari kolmen viikon aikana uuteen, jos se ei tuntuisikaan hyvältä. Mukavan asiakaspalvelun myötä olemme nyt nukkuneet yömme hyvin ja ilman selkäkipuja uudessa sängyssämme paremmalla petauspatjalla. :)

Tulipas kirjoitettua pitkästi, mutta tahdoin tämän kokemuksen jakaa kanssanne. Heh.