Näytetään tekstit, joissa on tunniste MakroTex -haaste. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MakroTex -haaste. Näytä kaikki tekstit

maanantai 13. toukokuuta 2019

MakroTex -haaste Toukokuu


Meidän keittiöremontti valmistui nyt toukokuun aikana ja tässä teille hiukan kuvia joilla osallistun MakroTex -haasteeseen. Kuvaamisen aiheena oli Toukokuu. Lisää kuvia muuttuneesta keittiöstä voi käydä kurkkaamassa täältä.



sunnuntai 5. toukokuuta 2019

MakroTex -haaste Ylhäällä

Maaliskuussa kävin viikon mittaisella työmatkalla Liettuassa ja reissu oli ikimuistoinen. Liettua on maa, jonne tahtoisin matkustaa vielä uudelleen. Ihastuin kovin kaupunkiin nimeltä Kaunas.

Minä olen elämäni aikana matkustellut  TODELLA vähän ja vain pari kertaa lentänyt lentokoneella, niinpä lentokoneella matkustaminen on ollut, ja tulee aina olemaan, turhankin jännittävä kokemus vaikka ne ovatkin menneet hyvin. Viimeisin lentokonematkani oli Lontooseen ja se meni oikein mallikkaasti. Matkan aikana pystyi kuuntelemaan rauhoittavaa musiikkia ja ottamaan pienet unet. Musiikki vei jännittäviä ajatuksiani pois ja sai mieleni rauhoittumaan. Niin, ja lentokoneessa kuuluvat äänet peittyivät musiikin taakse.

Liettuan reissun alussa, helsinki-vantaan lentokentällä, minulle selvisi koneemme olevan pienen pieni potkurikone. Siis mikä?! Niin, pienen pieni potkurikone. Kone näytti ulkoa- ja sisältäpäin sellaiselta,  että sillä olisi kuulunut lentään vain etelänlomalla pieneltä saarelta toiselle, ei missään nimessä satoja kilometrejä!
Tuossa koneessa ei tullut mieleeni kuunnella mitään rauhoittavaa musiikkia vaan tahtoin olla tietoinen kaikista koneesta kuuluvista äänistä sekä nytkähdyksistä. Ja kun koneen potkureiden kohdalla tuli istuttua niin kyllähän sitä herkeämättä seurasin niiden pyörimistä. Lennon aikana olin hyvin kiitollinen siitä, että minulla oli hyvää matkaseuraa ja ettei matka kestänyt kuin tunti 40 minuuttia.

Vaikka minä lentämistä kammoan, tulen minä lentokoneella matkustamaan tulevaisuudessakin.

Tällä kuvalla minä osallistun MakroTex -haasteeseen. Kuvauksen aiheena oli kuvata jotain Ylhäällä.




tiistai 1. tammikuuta 2019

MakroTex -haaste Muistoja Vuodelta 2018

Näillä kuvilla osallistun tuoreimpaan MakroTex -haasteeseen. Tässä teille muistoja viime vuodelta.

                                                                      TAMMIKUU
Tammikuussa osallistuin Jehkottaren järjestämään kurssiin missä sain oppia uudenlaisen keinon tehdä esim. korttiin mielenkiintoinen pohja. Tästä aiheesta olen kirjoittanut postauksessani Suolaa suolaa ja vielä enemmän suolaa
                                                                    HELMIKUU                                             
Olin kärsinyt jo jonkin aikaa huonosta kaukonäöstä. Noh, helmikuussa tuli mitta täyteen ja päätin käydä hakemassa itselleni lasit. Ja täytyy sanoa, että nyt on paljon helpompaa ja päänsäryt ovat vähentyneet. 
                                                                 MAALISKUU
Olemme mieheni ja porukoiden kanssa tehneet jo muutamana vuonna, joko keväällä tai loppukesästä, laivareissun Turusta-Tukholmaan. Ne ovat olleet hauskoja ja ikimuistoisia reissuja, varsinkin viime vuotinen sillä porukoitteni auto hajosi ja meinasimme myöhästyä laivasta. Tänä vuonna on suunnitteilla tehdä taas uusi reissu pääsiäisen aikaan. Pidän niistä hetkistä kun aamupalaa syödessä lähdemme Tukholmasta seilaamaan kohti Turkua. 
                                                                     HUHTIKUU
Viime vuonna olen saanut uuden askarteluystävän Pirjosta joka kirjoittaa blogia nimeltä Pirjon päivien piristys. Hänen kanssaan olemme tehneet ATC-vaihtoja muutaman kerran.
 
                                                                    TOUKOKUU
Minä aloitin nykyisessä työpaikassani työt 1.6. Sitä ennen olevassa työssäni teimme pienen kevät retken toukokuussa Kotkaan jossa sain maistaa sirkkaa. Tämä pieni otus ei maistunut juuri miltään, mutta se ei silti tule olemaan salaattini proteiinin lähde vielä pitkään aikaan. 

                                                                        KESÄKUU
Viime kesä oli kuuma, hikinen ja tukala, mutta se oli oivallinen sää kesäkukilleni. Varsinkin pasuunakukalleni. Se kasvoi aivan mielettömän isoksi ja jaksoi tehdä helteestä huolimatta kukkia usean kymmenen. 
HEINÄKUU
Heinäkuussa minä ostin askartelukirpputorilta halvalla Polaroit Zipin ja se on ollut kovassa käytössä. Minä olen näitä pieniä kuvia käyttänyt tietenkin skräppäyksessä, mutta myös muistoja kerännyt talteen kalenterini väliin. 
                                                                       ELOKUU
Elokuussa tuli ostettua Kaino vaatemerkin neulemekko ja se on varmasti kallein vaatekappale mitä olen päälläni pitänyt ja myös värikkäin. Aluksi arkailin mekon pitämistä liian räikeänä, mutta nyt se on yksi lempimekoistani. 
                                                                      SYYSKUU
Tämä oli toinen kerta kun osallistuimme mieheni kanssa Jyväskylässä järjestettävään Valonkaupunki tapahtumaan. Kaupungissa on tuolloin erilaisia valoinstallaatioita pitkin poikin pitäjää. Tänä vuonna sinne uudelleen. 
                                                                       LOKAKUU
Jyväskylän tapainen valoinstallaatio tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Mikkelissä. Tapahtuma oli nimeltään Illumio. Siellä tuli ystävän kanssa pyörähdettyä. Kävimme syömässä kahvila Nandassa räiskäleet. Nandan ikkunoita koristi mielenkiintoiset ihmiset Illumio tapahtuman ajan. 
                                                                       MARRASKUU
Uusi työni on vienyt paljon aikaani ja energiaa. Niinpä en viime jouluna lähettänyt itse tekemiäni kortteja. Kuvassa oleva kortti on viime vuoden ainoa.  
                                                                     JOULUKUU
Joulukuu tuli ja meni nopeasti, mutta sieltä jäi paljon ihania muistoja. Kuvassa olevat keraamiset kuuset olen ostanut Jyväskylän Pikkukamarista, jossa minulla oli mahdollisuus vierailla joulukuussa peräti kaksi kertaa. 


maanantai 19. marraskuuta 2018

MakroTex -haaste Lelu

Kerkeän vielä osallistumaan MakroTex -haasteeseen, huomenna ilmestyy nimittäin uusi. Tämän kertaisen haasteen aiheena on Lelu. Meidän taloudessamme ei lapsia ole, mutta silti meiltä löytyy Schleichin käsinmaalattuja eläinhahmoja. Niitä on näin joulun aikaan koristeena pöydillä ja tänä vuonna muutaman niistä laitoin pienten lyhtyjen sisälle tontun sekä joulupukin seuraksi.
Lyhtyjen taustalle olen maalannut talvisen kuusikon gessolla ja akryylimaalilla.



tiistai 2. lokakuuta 2018

MakroTex -haaste Kesämuistoja

Uusi, MakroTex -haaste on ilmestynyt. Aiheena on kesämuistoja. Johdatus tällä kertaa on hyvin minimaalinen, sillä minun pitää rientää kohta pyörällä töihin. Tiedän jo nyt, että lähtö tulee olemaan hyvinkin kiireinen ja varmasti unohdan jotain kotiin. Mutta tuollaisen soheltamisen kanssa olen oppinut elämään mainiosti.

Minä pläräsin valokuvakansioita ja aika monissa niissä on tullut kuvattua meidän terassia. On muuten hassua, etten tänne blogiin ole laittanut yhden postauksen meidän viehkeästä puutarhasta ja sekin oli toukokuusta, kun kaikki vielä oli aluillaan. Tästä voit käydä lukemassa sen postauksen.

Tämän vuoden kesä on ollut niin tolkuttoman lämmin, että pasuunakukkamme ja sen kevään pistokas, ovat kasvaneet todella isoiksi. Jossakin vaiheessa nuppuja ja kukkia oli yhteensä yli 50.
Nyt nämä pasuunat ovat siinä vaiheessa, että ne pitäisi katkoa ja laittaa kellariin talviunille.

Näillä kuvilla osallistun haasteeseen.





sunnuntai 23. syyskuuta 2018

MakroTex -haaste Tärkeä

Niin kuin monille muillekin myös minulle tärkeitä asioita elämässäni ovat perhe ja terveys, mutta tärkeää on myös harrastukset. Luovat harrastukseni saavat mieleni lepäämään ja tekevät arjestani kutkuttavan inspiroivia. Vuoden jokaisena päivänä tulee eteen hetkiä, tilanteita, tuntemuksia, tunnelmia jotka inspiroivat minua askartelemaan ja taltioimaan ne blogiini sekä instagramiin muistoihin.
Muistoja minä tallenna myös kalenteriini ja se jos mikä on minulle tärkeä asia. Kalenteri joka kertoo minulla mitä pitää tehdä, minne pitää mennä, kenet tavata, milloin ja missä. Kalenteri joka vielä vuosien päästä muistuttaa minua ikimuistoisista hetkistä, jotka juuri sinä päivänä ovat tuntuneet tärkeiltä. Minulle tärkeää on jättää muistoja jälkeeni.

Näillä kuvilla osallistun MakroTex-haasteeseen.




maanantai 3. syyskuuta 2018

MakroTex -haaste Ulkona

Niin se alkoi uusi työviikko. Viikot vilisevät  nopeasti ohitse uudessa työpaikassani, sillä on niin paljon kaikkea uutta opittavaa ja muistettavaa, että päivät kuluvat pää humisten. Opittavia asioita tulee lähes jatkuvalla syötöllä ja jännitän valtavasti sitä, että muistanko kaikki mitä minulle on kerrottu ja enhän vain tule unohtamaan mitään elintärkeää.
Minulla on töissä sellainen pieni pussi mitä kannan mukanani. Sinne mahtuu näppärästi kaikki tarvittava paitsi kalenteri tai muistivihko!! Senpä vuoksi pussistani löytyy paljon pieniä kryptisiä muistilappuja, joita sitten yritän  iltaisin kotona tavailla ja kirjoittaa kalenteriini paremmin muistiin.

Minä istun maanantaista alkuilaa meidän terassilla kynttilöiden kajossa. Lämpimiin villasukkiin olen jalkani sujauttanut ja hartioilleni kietonut paksun viltin. Ulkona on hyvinkin tunnelmallista sekä rauhaisaa. Teetä nauttiessani minä täytin kalenterini kaikella tärkeällä ja huomaan oloni olevan nyt huomattavasti seesteisempi, asiat tuntuvat olevan jälleen järjestyksessä ja oikeilla paikoillaan.

Näillä kuvilla minä osallistun MakroTex -haasteeseen. Kuvauksen aiheena oli tänään Ulkona




keskiviikko 30. toukokuuta 2018

MakroTex -haaste Jotain Herkullista

Näillä ihanan paahteisilla hellepäivillä - joista olen nauttinut todella - ei ole tullut syötyä kovinkaan raskaasti. On maistunut erilaiset salaatit ja hedelmät niin ja viileät juomat. Vielä en ole kyllästynyt salaatteihin joten olen valmis nauttimaan näistä helteistä.

Meillä on jo muutaman vuoden ajan ollut kukkaruukuissa perusyrttejä joita onsitten kiva riipiä salaattien ja muidenkin ruokien joukkoon. Ruukuissa kun kasvattaa ei rikkaruohot ole vaivaksi ja ruukut voi pitää sateensuojan alla, näin ei myöskään piiskaava kesäsade ole haitaksi ja saa hentoja yrttejä taipumaan.

Tällä raikkaan herkullisella kuvalla osallistun - eilis päivänä ilmestyneeseen - MakroTex -haasteeseen. Tuosta salaatista löytyy oman "puutarhamme" tuotannosta basilikaa, persiljaa, oreganoa, sitruunatimjamia, viinisuolaheinää sekä pallobasilikaa.

Ihania kesäpäiviä teille jokaiselle.



maanantai 28. toukokuuta 2018

MakroTex -haaste Kukka

Onneksi kävin kurkkaamassa meneillään olevaa MakroTex -haastetta koska aihe olikin oikein sopiva osallituttavaksi, sillä meidän keittiön pöytää koristaa -tällä hetkellä - komeat kukat. Minun lempikukkiini lukeutuu vaaleanpunaiset ja helakan keltaiset neilikat. Neilikka on kukka mikä helposti kestää maljakossa toista viikkoa, kunhan vain jaksaa tehdä jossakin vaiheessa uudet imupinnat ja vaihtaa raikasta vettä.
Neilikka on kukka, mitä saa melkein koko vuodenajan perus ruokakaupoista. Joten, niitä löytyy hyvin usein pöydiltämme.

Viime viikon torstai oli pitkä työpäivä ja kaupassa kun haahuilin hulinan jälkeen, tuntui että tahdon piristykseksi kukkia. Niinpä koriini tarttui matkaan kaksi neilikkakimppua. Homma ei kuitenkaan jäänyt siihen, vaan tahtoin totaalisen piristyksen ja kävelinkin kukkakauppaan. Voi tavaton sitä tunnetta, kun sieltä silmiisi osuu leikkokukkakaapisto.
Minä olin kuin lapsi karkkikaupassa. Olisin voinut ostaa vaikka kuinka monta kukkaa, mutta maltoin kuitenkin mieleni ja ostin vain viisi. Tarkoituksena oli siis kukkaset laittaa neilikoiden kanssa samaan maljakkoon, joten tuo erikoisempien kukkien tarve ei ollut niin suuri. Ja onneksi homma ei lähtenyt lapasesta, sillä kukat olivat aika tyyriitä. Tätä tällaista ei - omalla palkalla - tule harrastettua  usein.

Olen tyytyväinen kimppuun sillä se näyttää raikkaan kesäiseltä ja vähän siitä tulee mieleen luonnonkukista kasattu kokonaisuus. Toivottavasti kukat säilyvät pitkään.

Näillä kuvilla osallistun MakroTex -haasteeseen Kukka




sunnuntai 11. helmikuuta 2018

MakroTex -haaste Ylhäällä

Yksi olohuoneemme seinistä on vuorattu taulukollaasilla, mikä yltää lähes katonrajaan saakka. Suurimmaksi osaksi kehysten sisuksia koristaa valokuvat läheisistämme, mutta vuosien saatossa niiden joukkoon on löytänyt tiensä myös kauniit maalaukset sekä hilpeät piirrokset ja postikortit. Valta osan taulukehyksistä olen löytynyt kirpputoreja kierrellessä. Kirppareilta tarttuu matkaan aina ne vanhat ja koukeroreunaiset kehykset. Ne ovat ihanan persoonallisia ja sopivat mielestäni mainiosti vinksallaan olevaan kollaasiin, missä jokainen taulu on vähän kalleellaan.
Viimeisin valokuva minkä seinälle nostin oli kuva edesmenneestä koirastamme Kostista. Se sai ympärilleen arvoisensa kehykset. Kosti oli komea poika.

Alla olevista kuvista näkyy vain pieni siivu koko seinän komeudesta. Hirvittää ajatus, että minne minä sitten tätä projektia jatkan kun seinä loppuu. :)
Näillä kuvilla osallistun MakroTex -haasteeseen, minkä aiheena on Ylhäällä. Nämä taulut ovat niin ylhäällä, että joudun nousemaan kirjoituspöydällä jotta saan taulun naputeltua paikoilleen.
Onneksi pöytä on tukava eikä notku painoni alla.





maanantai 5. helmikuuta 2018

MakroTex-haaste Keskeneräinen

Minä kävin viime kesäkuussa Lontoossa ja siitä on ollut tarkoitus tehdä, jossakin vaiheessa, minialbumi. Minialbumien teko on aikaa vievää, mutta silti niitä on äärimmäisen mukava näpertää ja onhan niitä ihana selailla vuosien saatossa sekä muistella menneitä.
Parisen vuotta sitten kävin Pärnussa ja reissusta tuli näperreltyä minialbumi. Sen kaltaisen albumin ajattelin tehdä Lontoostakin. Pärnun albumista julkaisin kuvia myös blogissani.
Voit Pärnun matkan minialbumia käydä kurkkaamassa täällä.

Lontoon reissun minialbumi ei ole aivan alkutekijöissä vaan olen saanut työstettyä sitä jo melko pitkälle. Minä olen teetättänyt jo valokuvat, tehnyt suunnitelman albumin aukeamien sisällöstä, kasannut kaikki liput sekä laput talteen mitä albumin tahdon sisällään kantavan ja olen myös tehnyt sivujen pohjat valmiiksi. Enää on siis jäljellä albumin kasaaminen, se hauskin ja työläin vaihe. Albumini on ollut keskeneräinen jo todella pitkään, mutta luulen sen valmistuvan kevään aikana.

Näillä kuvilla osallistun MakroTex -haasteeseen. Aihe on Keskeneräinen.

Pieneen vihkoon olen tehnyt suunnitelman albumine aukeamien sisällöstä. Se oli helppo luonnostella, kun olin valokuvat teetättänyt mitkä albumiin tahdon tulevan esille.

Kaikki lippuset sekä lappuset kaivoin esille, mitä matkalla mukaan tarttui, ja valitsin niistä parhaimmat sekä tärkeimmät albumiini.

Kesällä minä tein albumin aukeamat valmiiksi. Art Journalin tyyliin tuli sivut pohjustettua. 

Saa nähdä kuinka jokainen elementti löytää albumista oman paikkansa. 


tiistai 2. tammikuuta 2018

MakroTex -haaste Talven Ihmemaa

Iiih, täällä on tänään satanut vettä, joten se siitä talvisesta ihmemaasta. Ulkoillessani sai vesisade otsahiukseni kihartumaan pipon reunoilta ja olkapääni kastuivat, kun takin kangas antoi kosteudelle periksi. Jalkakäytävistä on tullut liukkaita ja hiekoitushiekka on painunut osittain pehmeän jään syliin. Tässä pohdin huomista aamua, että laitankon icebugit jalkaani kun lähden reippaillen töihin kävelemään. Luultavasti.

Tämän viikon MakroTex -haasteen aiheena oli kuvata Talvinen Ihmemaa. Minun silmääni ei tämän hetkinen maisema näytä siltä, jotan osallistun haasteeseen parin vuoden takaisilla kuvilla. 




maanantai 1. tammikuuta 2018

MakroTex -haaste Muistoja Vuodelta 2017

On tammikuun 1. päivä 2018. On lomaviikkoni viimeinen päivä ja vielä on motivaatiota ja aikaa päivittää blogia. Työt kun taas alkavat, luulen tänne kirjoittamisen tahdin hidastuvan. Toki toivon ettei, mutta vanhasta tottumuksesta tiedän näin käyvän, joten en laita suuria odotuksia sille, että joka viikko blogiani päivittäisin vaikka pitäisikin ja tahtoisin.
Mutta nautin nyt tästä hetkestä ja kirjoittamisen riemusta ja siitä, että voin  tänne kirjoittaa elämästäni muistoja talteen ja joita voin sitten jälkikäteen  käydä selailemassa.

Olen katsellut valokuvia viime vuoden kansioista ja ottanut niistä kuvia tänne jokaisesta vuodenajasta. Näillä kuvilla osallistun tuoreimpaan MakroTex -haasteeseen Muistoja Vuodelta 2017.

Hyvää vaihtunutta vuotta teille kaikille.

                                                                            KEVÄT

Ensimmäisen kevätkuukauden kalenterin aukeamissa alkoi esiintymään raikkautta ja pastellinsävyjä

Viime vuoden kevätpuolella oli kiireisin aika korttitilausten parissa ja selviydyin niistä kaikista kunnialla.

Koivunoksat maljakossa alkoivat tehdä tahmeita hiirenkorvia. 
Kirpputorilta läysin kauniin pellavaliinan keittiönpöydälle ja mukin alle ihastuttavan arabian asetin.


                                                                          KESÄ

Kesän kohokohta oli ehdottomassa käynti Lontoossa. Siellä sain kokea oikeaoppisen teehetken. 

Kesän askartelukurssilla sain uusia ideoita korttien ja leiskojen tekoon. 

Kesällä uudistimme hiukan olohuonettamme vanhalla kirjoituspöydällä. Löysimme sen kirpputorilta 50e. Pöytä on niin tukeva, että sen päällä seisten sain taulut lyötyä seinälle kiinni. Pöydän  ääressä rustaan kirjeitä ja blogia. 

Kesällä, kaiken ilon keskellä, jouduimme kokemaan myös surua. Jouduimme luopumaan koirastamme Kostista 12.8.2012 - 26.7.2017) aivan liian varhain. Ikävä tulee toisinaan pintaan ja se saa silmät kostumaan kyynelistä.


                                                                                   SYKSY

Ilman koiraa ei taloutemme kuitenkaan jäänyt, vaikka Kostista jouduimmekin luopumaan, vaan päiviämme piristää vilkas ja huomionkipeä Viljo. Hän täytti kesällä 2-vuotta.

Anopin kutomat sukat. Ihanat! Sopii hvin meidän sisustukseen. Hah. 

Tuli käytyä Jyväskylässä Valon Kaupunki -tapahtumassa. Kirkkopuisto oli täynnä mitä upeimpia valoteoksia. Tämä oli suosikkini.

Satoihan se lopulta maahan ensilumen. Sain laittaa uudet Riekerin talvikengät jalkaan.


                                                                                TALVI

Itsenäisyyspäivänä hiukan ulkoilua koirapuistossa. Viljo sai laittaa päälleen uuden villapaidan. Sopii hyvin Suomi100 tunnelmaan.

Se ainainen urakka lahjojan paketointi jää aina viime tinkaan. Silti se on mukavaa ajanvietettä. 

Uuden Vuoden juhlien kattauksemme. Maukas ruoka ansaitsee arvoisensa näyttämön. Saimme maistaa mieheni kanssa tavinrintafilettä ja hirvenvasanulkofilettä.