maanantai 30. kesäkuuta 2014

Terveenä jälleen

Nyt on ollut blogin kirjoittamisessa aikamoinen tauko. Pari päivää ennen juhannusta minun epilepsiani näytti sen ikävämmän puolen, jonka vuoksi jouduin viettämään juhannuksen sairaalassa. Juhannusviikon perjantaina oli porukat tulossa meille juhlimaan keskikesän juhlaa, mutta päivä saikin ikävämmän käänteen. Äiti lähti perjantai-illaksi kanssani sairaalaan, sillä oloni oli huolestuttava.

Minun täytyy olla hyvinkin kiitollinen miehelleni ja ennen kaikkea äidilleni jotka täällä meillä pyöritti kotia sen muutaman päivän sairaalassa ollessani. Äitini hössötti jopa niinkin paljon, että pisti sunnuntaina pystyyn siivouspäivän, sillä vahvasti uskoimme minun pääsevan maanantaina kotiin. 

Ja niinhän sitä kotiin pääsin tuolloin. Olen saanut nauttia äitini ja hänen miesystävänsä läsnäolosta reilun viikon. Viime viikolla olin keskiviikkona jo siinä kunnossa, että pystyin kiertelemään kahdessa kirpputorissa. Äidin kanssa niistä tulee löydettyä turhaa, esim. ensi syksyn verhot, mutta myös aarteita. Käteeni tarttui pari arabian lautasta, verhot mutta myös älyttömän hieno vaaka. Joka nyt koristaa keittiömme pöytää omenat seuranaan. 



keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Vanhoja valokuvia

No niin, nyt on tullut lajiteltua valokuvat siten, että toisessa pinossa on kuvat joista ei leiskaa saa aikaiseksi. Ainakaan vielä. Sitten on iso pino kuvia mistä pidän kovasti ja joista tahdon leiskan saada aikaiseksi. Ja kolmas pino on kuvia joista en vielä tiedä kumpaan pinoo ne kuuluvat.
Suosikeiksini, suorastaan pomppasi, vanhat valokuvat. Valokuvat ajalta, kun minä olen ollut pieni. Näissä 80-luvun alkupuolen kuvissa on ihanat värit ja sameus. Ja kuvien koko sopii juuri 8x8 leiskaan.
Nyt kun katson leiskoja päivää myöhemmin, huomaan kuinka olen hakenut värimaailmaa valokuvasta. Ja siksi herääkin kysymys, ovatko kuvat yhtä mössöä ja erottuuko kuva lainkaan edukseen?

Tässä siis vanjoja valokuvia kasarihenkeen.







tiistai 10. kesäkuuta 2014

Postia

En ole varmasti ikinä ennen tilannut nettikaupoista näin tiuhaan tahtiin tavaraa mitä olen nyt kahden kuukauden aikana tehnyt. Ja rahaa on mennyt ihan kiitettävän paljon. Mutta on sitä mukava tulla töistä kotiin kun paksu kirje odottaa postilaatikossa avaajaansa. Ihania juttuja. Ja paljon. Niin....ja aina ei muista edes kaikkea mitä tulikaan tilattua.







Mutta täytyy sanoa, että kaikkein paras paketti mikä on postilaatikosta tullut ja vieläpä kesähelteillä on mummon lähettämä. Se sisälsi kirjeen ja kaksi paria villasukkia. Pakkohan se oli kiitoskortti tehdä.






sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Kesäisiä leiskoja lisää

Nyt kun on löytänyt skräppäyksen ihmeellisen maailman, niin valokuvia katsoo ihan toisella tavalla.
Valokuvien tunnelman, kuvauspaikan ja värimaailman mukaan tulee valittua paperit ja koristeet niin minialbumeihin kuin leiskoihin.   

Olen muutamien viikkojen ajan katsellut valokuvia tosiaan uusin silmin ja huomaan, että niissä on enemmän tunnearvoa mitä aikaisemmin. On riemukasta, että olen löytänyt harrastuksen jolla saan nostettua arvoonsa valokuvien mukanaan tuomat hetket. 

Näissä kuvissa viihdytään tivolissa mikä tuli Saarijärven koulun pihaan vuonna 2006.






Ensimmäinen leiskani

Eilen illalla sen aloitin ja hauskaahan se oli. Tein nimittäin ensimmäisen leiskani. Okei, se ei ole kooltaan 12x12 vaan hiukan pienempi 8x8, mutta näin aloittelijalle oikeinkin sopiva koko.
Tuolla Facebookin Skräppääjät ryhmässä on alkanut jonkin asteinen haastetehtävä ja tämän kuukauden haasteena oli Kesä. Katselin sitten eilen vanhoja valokuvia ja hyvin monet olivat kesällä otettuja ja siitä se ajatus sitten lähti. Tuli mieleeni idea ja rohkeus kokeilla.

Sorsaperhe juhannuksena 2006.





tiistai 3. kesäkuuta 2014

Huolestuttavaa?

Niin sitä on tullut hullaannuttua täysin kaikista ihanista papereista, kukista ja leikekuvista, että niille tulee etsittyä paikkoja jo minialbumisivujen ulkopuolelta. Tässä on muutamia kohteita joita olen mennyt turmelemaan innostuksellani. Olen koristellut paperikukkasilla koivunoksat, napeilla läppärin kannen ja tehnyt taulun leikekuvista, teipistä, kuviopaperista sekä tarroista.
Toivottavasti tämä jossain vaiheessa hidastaisi tahtia ettei meidän kodissamme ole joka nurkka täynnä askartelukrääsää.