maanantai 27. maaliskuuta 2017

MakroTex -haaste Kevään Merkkejä

Niin se kevät on hiljalleen ottanut vallan ja päivä päivältä enemmän on kevään merkkejä havaittavissa. Linnut ovat alkaneet laulaa ja riekkuvat puissa pariaan etsien. Auringon valo on lisääntynyt ja se saa pasuunankukkani heräämään eloon.  Aamulla tiet ovat niin liukkaita, että pelottaa kun taas iltapäivällä loskaiset kadut kastelevat ja rapaavat kengät, mutta tuolloin tiedän lumien saavan kyytiä ja se pistää hymyilyttämään.
Keväässä on mukava odotuksen tuntu ja siitä nautin vaikka nenä onkin tukossa ja ääni kähenä katupölyn hulmutessa.

Meidän kotimme heräsi viime sunnuntaina talviunilta ja pirteillä kukkakuoseilla kuorrutin kotimme koristetyynyt. Nyt kotimme on valmiina kevään kanssa ottamaan kesän vastaan.

Näillä kuvilla kerkeän vielä osallistumeen uusimpaan MakroTex -haasteeseen.







sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Erittäin onnistunut kirpputorireissu

Sitä tuli jälleen lauantaina herättyä aamulla varhain ja senpä vuoksi oli päivässä useita tunteja kulutettavaksi. Isännän kanssa kun aamupalaa söimme totesimme, että voisimme käydä tekemässä pienen kirpputorireissun. Yhteiset kirpputoreilumme ovat olleet aina hyvin onnistuneita ja täytyy sanoa, että niin myös tälläkin kertaa. Voisin sanoa, että mieheni on minulle kuin onnenamuletti tai jäniksenkäpälä.

Tälläiset kirpparilöydyt tuli tehtyä ja vieläpä kohtuulliseen hintaan. Kyllä kannatti.

Tällaisen ison, vanhan, kauniisti patinoituneen matkalaukun löysimme olohuoneeseemme muiden matkalaukkujen seuraksi. 

Tällä hetkellä meidän matkalaukkutornimme on siinä pisteessä, että se ei tarvitse yhtään ainutta laukkua lisää. Näissä on nyt hyvä säilöä kortteja, minialbumeja, leiskoja sekä kirjeitä. 

Tämä ihana laatikosto löytyi erään kirpparipöydän alahyllyltä, muiden tavaroiden takaa. Isäntä se sieltä kaivoi esiin ja oli sitä mieltä, että sellaista me tarvitsimme. Ja tottahan se olikin. 

Laatikosto kätkee sisälleen tällä hetkellä osan minun askartelutarvikkeista ja mieheni perhonsidontavermeistä.

Ihana laatikosto sopii työpisteellemme kuin nenä naamaan.

 

torstai 16. maaliskuuta 2017

Aikuisten ystäväkirja -haaste

Jokin aika sitten nappasin blogituttavani Marien sivuilta hauskan haasteen nimittäin Aikuisten Ystäväkirjan, Marie taas itse oli haasteeseen tarttunut Viherjuuria -blogin kautta.
Tässä on minun vastaukseni haasteellisiin yhdeksään kysymykseen.

1. Kuvaile itseäsi viidella sanalla.
Äkkipikainen, empaattinen, tarkka, luova ja iloinen.

2. Kolme asiaa joita ilman et voisi elää?
Rauhalliset aamut, tietokone ja muistikirja.

3. Lapsuutesi paras muisto?
Tähän on vaikeaa vastata mitään yksittäistä parasta muistoa, sillä niitä on monia. Nyt äkkiseltään tulee mieleen hauska muisto isoäidistäni joka asui pellon toisella puolella. Hänen pihassa kasvoi ihan törkeän iso koivu. Mummo opetti minut juomaan kahvia jo ala-asteikäisenä ja hänen luonaan olen saanut maailman parasta kahvia, olihan se pannukahvia. Lähes joka päivä kävin mummoa katsomassa ja kahvittelemassa. Muistan kun hän kerran sanoi minulle näin "iltakahvit keitän vain silloin, kun pihakoivuun paistaa aurinko". Niinpä tuli nautittua kahvista ja mummon seurasta toisinaan myös auringonlaskun aikaan.  

4. Takana on kauhea päivä, miten rentoudut?
Rentoudun siten, että syön jotain hyvää ja surffailen netissä tai luen.

5. Jos saisit syödä vain yhtä herkkua koko loppuelämäsi, mikä se olisi?
Se olisi ehdottomasti suklaa.

6. Mitä et missään nimessä voi sietää?
En voi sietää vastuuttomuutta enkä eriarvoisuutta.

7. Kuinka monessa paikassa/ kodissa olet asunut?
Seitsemässä eri osoitteessa olen asunut tähän ikään mennessä.

8. Haaveita, joiden toivot toteutuvan lähitulevaisuudessa?
Toivon saavani kesäkuussa, erään art journal kurssin myötä, uudenlaisen tavan olla luova.

9. Salaiset paheesi?
Se pysyköön edelleen salaisuutena.