Niin se isäntä innostui tänään leipomaan tämän talouden ensi viikon leipäset. Meillä syödään seuraavat päivät ihastuttavan pehmeää ja muhkeaa kauraleipää. Leipomuksia tuli taas sen verran isosti, että siitä riittää viemisiä töihin ja ystäville. Minä sain katsella käsistään kätevää isäntääni keittiössä hyvinkin ylpeänä. Vaikka kyökki oli puuhastelun jälkeen kuin räjähdyksen jäljiltä oli lopputulos äärimmäisen maukas; lämmin sämpylä ja voinokare mikä ei meinannut paikoillaan pysyä.
Itse sain osallistua leivontaa hiukkasen. Sain tehdä leivän keskelle koristeeksi taikinaruusun. Hih.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti