MakroTex -haaste Keittiössäni

Hei blogini lukijat!Tämän talouden arkea on varjostanut koiramme sairaus. Toiselta koiraltamme löytyi elokuussa muutama turvonnut imusolmuke ja nyt niitä on ilmestynyt lisää. Pientä muutosta koiran olotilassa on ilmaantunut ja se on lisännyt huoltamme suunnattomasti. Niinpä on täytynyt alkaa tekemään ratkaisuja. Tämä tilanne on saanut mieleni apeaksi ja blogia olen sen vuoksi päivittänyt hitaammalla tahdilla. Jospa yrittäisin hiukan ryhdistäytyä. Onhan koiramme sentään elossa. 

Tämän viikkoiseen MakroTex -haasteeseen tartuin innolla. Kuvauskohteena piti olla keittiö. Meidän keittiöstämme löytyy vanha vaaka. Ja se on mielestäni valokuvauksen arvoinen. Löysin sen viime kesänä kirpputorilta ja pidän löydöstäni hyvinkin paljon.
Minä olen vuosia pitänyt valtaa keittiössämme, mutta nyt parin vuoden aikana on mieheni innostunut ruoanlaitosta ja täytyy sanoa, että hänen tekemät ruokansa ovat parempia. Hän nimittäin uskaltaa kikkailla erilaisilla mausteilla. Hän on keittiössä rohkeampi.
Leivonnasta mieheni ei ole innosunut, joten saan nuolla jatkossakin taikina kauhan...ja kaapia kulhon.

Jouluinen minialbumi

Minun on pitänyt jo pitkän aikaa sitten tehdä viime joulun valokuvista minialbumi ja nyt otin itseäni niskasta kiinni. Johan sieltä tämän vuoden joulu puskee kovasti päälle ja sitten on uudet valokuvat odottamassa. Huoh.
Urakka koitui haasteelliseksi, sillä ei minulla vielä syyskuussa ole joulumieltä sitten nimeksikään. Yritin joululauluja kuunnella päästäkseni tunnelmaan, mutta eih. Ei se joulu sydämeeni vielä saapunut. Mutta odottakaahan kun koittaa marraskuu.

Albumissa on vain kuusi kuvaa, mutta sitäkin paksummat sivut. Koristeita on aika paljon ja se sopiikin hyvin jouluun. Kaikki leikekuvat ovat KaiserCraftin. Melkein kaikkien papereiden reunat olen ressannut ja tummentanut musteella.

MakroTex -haaste Vastavärit

Viikonlopuksi tuli matkustettua mieheni kanssa porukoilleni Keski-Suomessa. Siellä tulee piipahdettua muutaman kerran vuodessa ja joka kerta on äitini pitänyt meistä todella hyvää huolta. Aika siellä kuluu syöden hyvin, saunoen, lautapelejä pelaillen ja seurustellen. Tietenkin hyvässä seurassa.
Niin, ja äidin luota kun lähtee on kaksinkertainen määrä tavaraa mukana mitä lähtiessä kotoa.
Jouluna sitten matkaamme uudelleen notkuvien pöytien ääreen.

Eilen mieheni starttasi uudelle kalastusreissulle Kainuuseen. Retkivalmistelut olivat muuten kunnossa, mutta kalastuspakista puuttui vielä muutama perho. Niinpä hän otti anopilleen mukaan perhonsidontatarvikkeensa ja niitä hän sitten väkersi melkein koko viikonlopun ajan.
Pikkuveljeni innostui tuosta näpertelystä kovin ja tahtoi itsekin kokeilla tuota taitolajia ja täytyy sanoa, että ensikertalaiseksi sidonnan jälki on ihailtavaa.
Annoin veljelleni tehtävän, että tee perho vastaväreistä ja niinpä hän tarttui tuumasta toimeen.
Tällainen siitä syntyi.

Tällä kuvalla osallistun tämän viikkoiseen MakroTex -haasteeseen. Aiheena oli Vastavärit.

MakroTex -haaste Varjot

Apua, on ihan kauhean kiire töihin, mutta silti on pakko tehdä postaus MakroTex -haasteeseen. Tällä kertaa aiheena oli varjot. Se on kummitellut mielessäni viikon verran ja en ole löytänyt mieluisaa kuvauskohdetta. Viikonlopun aikana päätin, etten osallistu haasteeseen lainkaan, mutta kuinkas kävikään. Eilen illalla järjestelin valokuvia koneellani uudelleen ja löysinkin kuvan tältä kesältä missä oli aika kivan näköistä varjoa. Siitä se ajatus sitten lähti.

Niin. Tämä kuva on otettu tämän kesän Pärnun reissultani. Tässä kuvassa, ilta-aurinko lämmittää matkaani merenrannalla kun kävelen paljainjaloin pehmeässä hiekassa. Kuva on nopeasti otettu ja siksi hyvin suttuinen. Silti siinä kuvassa oli jotakin sellaista, että laitoin sen säilöön.

Oikein mukavaa maanantaita teille kaikille.

Taulu synttärilahjaksi

Minun työnantajani täytti vuosia ja ajattelin häntä ilahduttaa tekemälläni taululla. Hänen seinäänsä koristaa jo aikaisemmin luomani taulu hänestä ja hänen jo edesmenneestä kilpikonnasta. Työnantajani kanssa teimme vuosi sitten kirjasen, jonka hän tarinoi ja minä kuvitin.
Kovasti hän pitää töistäni, varsinkin niistä joissa hän itse on luovuuteni kohteena.

Tämän taulun olen tehnyt tussia ja akvarellejä käyttäen. Siis, hyvin minulle ominaisella tyylillä.
Synttärisankari piti lahjastaan ja nyt tuo teos koristaa ilmettä hänen kodissaan.

Toivotan kaikille oikein hyvää viikonloppua. Minä matkustan työpäiväni jälkeen muutamaksi päiväksi porukoilleni Keski-Suomeen, äidin herkuista notkuvien pöytien äärelle. Heh.

Makeisia

Jokin aikaa sitten karkkihyllyille ilmestyi Fazerilta kaksi uutta karkkipussia jotka sisältävät lakristaa. Lakritsa on hyvää, mutta se miksi ostopäätöksen tein johtui niistä pusseista mihin tämä suuri herkku oli säilötty. Ne oli niin hienot, että piti ihan kuva ottaa. Oikein tyylikkäät pussit. Sopisi vaikka lahjapaketin kylkeen.

Musta harmaassa pussissa on ihan peruslakritsaa. Tykkäsin siitä erityisen paljon. Sitten ruskea musta pussi kätkee sisälleen toffeenmakuista lakritsaa ja siitä tuli mieleen sukulaku. Ja se ei makuhermojani kovinkaan hivellyt. 

Mieheni kanssa näitä herkkuja eilen naposteltiin ja analysoitiin namit kovalla kädellä. Tulimme siihen tulokseen, että toffeen makuiset lakritsit jäävät luultavasti pyörimään keittiönpöydälle ja odottamaan sellaista makeanhimoa, että voi syödä ne huonommatkin karkit pois kuleksimasta. 

Facebookin askarteluhaaste nro 14

Kierrätys kunniaan. Se on tämän kertaisen haasteemme aiheena. Mukaan pääset haasteeseen liittymällä facebookissa ryhmään Paperiaskarteluhaaste. Siellä julkaisemme parin viikon välein uuden haasteen.

Tämän albumin teossa on vierähtänyt tunti jos toinenkin ja vieläkään se ei ole täysin valmis, nimittäin siitä puuttuu kannet. Tai on kannet kyllä olemassa, mutta niitä en osannutkaan vielä koristella, joten niissä ei ollut mitään kuvaamista. Odotan kansia varten uutta inspiraation tulvaa.
Albumin sivuissa olen hyödyntänyt muro- ja puuropakettien kyljet. Ne olen sitten vuorannut vanhojen kirjojen sivuilla.

Tällaisia vihkosia löytyy albumin sisältä, joissa olen reissusta hiukan tarinoinut. 

Tuonne taskuun olen säilönyt kaikki ostoskuittini tuolta reissulta. 

Kirjekuori kätkee sisälleen Helsinginkartan.

Pieni vihko sisältää pyrähdyksen suomenlinnassa. 

Kaikkia kivoja valokuvia en albumiin saanut sovitettua, joten tein niille pienen taskun takakanteen. 

MakroTex -haaste Syyskuu

Minun kenkäni ovat kokoa 36. Uusia kenkiä lähden katselemaan usein liian myöhään ja niinpä ihanista kengistä ei enää sopivaa koko ole saatavilla, kauppoissa kun tuon numeroisi kenkiä on vain yhdet parit kerrallaan. Siis, jos tahdon uutuudet on minun oltava äärimmäisen nopea.
Vuosi sitten havittelin konjakin värisiä, tyttömäisiä maihareita ja en niitä tuolloin saanut. Niinpä jäin nuolemaan näppejäni suuresti harmistuneena.
Nyt olemme syksyn kynnyksellä jälleen ja tulee vaistomaisesti kiinnitettyä huomiota vaihtuvaan vaate- ja kenkämuotiin. Ilokseni sain  huomata kuinka niitä samaisia maihareita onkin saapunut kauppojen hyllyille uudelleen ja päätin olla tällä kertaa nopea!!
Erittäin nopea sovitus ja vielä nopeampi ostopäätös ja ei muuta kun kassalle. Sain aivan ihanat kengät.

Tällä kuvalla osallistun tämän viikkoiseen MakrtoTex -haasteeseen, jonka aiheena on syyskuu.

Nyt saa ilmat kylmetä.

MakroTex -haaste Tärkeä

Tämän viikon MakroTex -haasteen aiheena oli kuvata jotain tärkeää. Tottakai ihmissuhteet ovat tärkeysjärjestyksessä siellä korkeimmalla korokkeella, mutta hyvänä kakkosena tulee ehdottomasi päiväkirjamaiset kalenterini. Jos kodissani syttyisi tulipalo, niin kalenterini pelastaisin toki.
Kohta parikymmentä vuotta olen kalenterini sivuja koristellut ja kirjoittanut muistiin asioita hetkistä ja tunteista. Kalenteri on sellainen, että se kulkee mukanani joka paikkaan. Se kuuluu olkalaukkuni vakiovarustukseen.

Elokuussa päättyi edellisen kalenterini sivut ja niin oli syksyä varten ostettava uusi. Helsingistä löysin ihanasta paperikaupasta kaksi tuollaista söpöä muistivihkoa. Vielä en ole raaskinut niitä ottaa käyttöön. 

Musta, ohut kärkinen tussi on mielestäni paras kirjoitusväline. Siksi niitä löytyy laukusta ja kodistamme melkein joka nurkasta. Teipeillä saa mukavasti väriä sivuille. 

Kaikkea pientä täytyy kalenterin sivuille tallentaa. Tuollainen pieni, mintunvärinen, tasku kätkee sisälleen laivareissunmatkan "päiväkirjan".

Iso marimekon pussi kätkee sisälleen ison kasan kyniä, liimapuikon ja sakset. Smashbookin tekoon saa mukavasti ideoita pinterestistä jota selailen tabletillani.

P*skarteluhaaste #288 - Värit

Uudessa P*skarteluhaasteessa oli hyvin houkuttelevat värit ja niinpä päätin tarttua onkeen. Harmittaa, etten aikaisemmin saanut tätä postausta tehtyä, sillä isännällä oli kamera mukanaan Norjassa kalastusreissullaan. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sanotaan.

Haasteessa oli annettu kaksi väriä (valkoinen ja beige) ja kolmannen sai väritä itse. Minä valitsin hempeän vaaleanpunaisen. Oikein on somat värit, jotka sointuvat mielestäni hyvin yhteen.
Väsäsin itse tuollaisen koristeen stanssatuista leikekuvista. Yhden leikekuvakerroksen väliin laitoin kohoteippiä, jotta sain koristeeseen mukavasti kolmiulotteisuutta ja näin se on esillä edukseen.
Muita koristeita on teippi, kaiser craftin leikekuvat ja tavanomainen paperisilppu. Sitä on kertynyt ison laatikon verran.

Pastellin sävyinen kesäpäivä.