Laukku täynnä pussukoita

Suosikkimakuja nimisen blogin kirjoittaja kehotti minua osallistumaan haasteeseen, missä täytyy paljastaa lukijoille oman laukkunsa sisältö. Tällainen touhu vaikutti äärimmäisen hauskalta ja jo heti aamulla purin Marimekon laukkuni meidän olohuoneen pöydälle.

Pari vuotta sitten mieheni yllätti joululahjallaan, kun kääreiden sisältä kaivautui aivan upea nahkainen olkalaukku. Laukkuun mahtuu yllättävän paljon tavaraa ja sitä on hyvin vaivaton kantaa mukana. Marimekon tuotteet ovat olleet minun sydäntä lähellä jo pitkään. Niiden valmistamia pussukoita on tullut hankittua enemmän kun laki sallii, mutta niiden sisälle on hyvä säilö jos vaikka mitä.

Isoimpaan Marimekon pussiin olen laittanut säilöön kyniä ja liimapuikon. Se kulkee mukanani aina sinne minne  kalenterini on matkalla. Meikkejä tulee säilöttyä myös kivasti, tuollaisessa pitkulaisessa pussissa ja sinne mahtuu juuri ne tarvittavat tuotteet. Kukkaromallisissa pusseissa säilön rahaa ja kortteja (henkkarit, pankkikortti jne.) sekä kännykkää. Vielä en ole käynyt katsomassa olisiko Marimekolla myynnissä pussia, minne saisit mahtumaan tabletin. Se matkustaa mukanani nyt äidin kutomassa suojassa.  Ai niin, löytyyhän minulta Marimekon pillerirasia, jossa säilön migreeni lääkkeet.

Pussukoiden hurmoksessa.

Äärimmäisen tärkeää on mukana kantaa käsirasvaa ja kuulokkeita. Niin ja pieni aski karkkeja, jos sattuu yskänpuuska yllättämään paikassa, missä se ei ole toivottavaa. 

P*skarteluhaaste #264 -ilmapalloja

Apua, apua, apua! Nyt se on tapahtunut. Olen "joutunut" tekemään elämäni ensimmäisen kortin paperiaskartelemalla. Se ei todellakaan ole minun juttuni, mutta...ajattelin kuitenkin rikkoa rajojani. Sen vuoksi olen hyvin epävarma tuotoksestani. Jouduin ystävältäni hakemaan rohkaisua kortin laittamista blogiin. Hän näytti vihreää valoa.

Ilmapallot olivat tämän viikon aiheena P*skarteluhaasteessa. Tällainen tehtävä oli joitakin kuukausia sitten Paperilla -lehden skräppäyshaasteessa ja siihen tuli osallistuttua. Nyt oli ajatus sellainen, etten tahdo tehdä toista leiskaa ilmapalloilla, joten päätin kokeilla kortin tekoa. Kortti tulee veljelleni, jolla on syntymäpäivä nyt helmikuussa. Hyvin simppeli toteutus, ehkä hieman varovainen tekele. Hiukan olen paperisilppua leikannut ja liimannut. Heh. Ei siis todellakaan mikään taidonnäyte.

Veljelle kyllä kelpaa -kortti.

Hempeitä värejä helmikuussa.

Viime viikon p*skarteluhaasteessa oli tarkoituksena käyttää kolmea pastelliväriä. Siis näitä ensimmäisessä kuvassa olevia. Yhdistelmä on varsin suloinen, mutta näihin väreihin sopivaa valokuvaa en arkistoistani löytänyt. Sen vuoksi haasteeseen osallistuminen jäi. Haaste jäi kuitenkin mieleeni pyörimään ja päätin näiden kolmen värin pohjalta tehdä kalenteriini hiukan juttuja. Siis kalenterini sai uuden, koristeellisemman aukeaman.

Aukeamassa on kolmen sivun vihkonen, joka kätkee sisäänsä ajatuksia. Vihkonen on kiinnitetty kalenterin kierteeseen kiinni hakasilla, joita olen napannut talteen vaatteissa roikkuvista lappusista. Pinterestistä löysin hauskan idean kiinnittää nappi klemmariin. Sellaisia olen muutaman jo tehnyt ja yksi löysi paikkansa kalenterini sivulta. Pieniä tekstipalasia, olen napsinut viimeisimmästä Pirkka -lehdestä. Heh.

P*skarteluhaaste #262 -vinoneliöt

Nyt voi tuuletella oikein kunnolla. Voisi vaikka hyppiä ilosta tasajalkaa ja kiljahdella, sillä olen NIIN iloissani kun pääsen osallistumaan p*skarteluhaasteeseen. Viime kerralla en osallistunut lainkaan, koska aihe tuntui vaikealta ja mielikuvitukseni ei jaksanut laukata selkäsärkyjen takia. Nyt sairasloman jälkeen olen elämäni kunnossa ja päätin ryhtyä eilen toimeen...sain aikaiseksi jotain tällaista käyttäen leiskassani vinoneliöitä.

Leiskan valokuva ja koristeet lepäävät KaiserCraftin papereilla. Koristelu jäi hyvinkin vähäiseksi muiden osalta sillä pääosaa leiskassa näyttelevät vinoneliöt, jotka ovat leikattu paperisilpuista. Neliöiden reunat olen käsitellyt musteella.

Vinoneliöiden matkassa.

Minun Smash Book?

Monilla smash bookin tekijöillä on erityinen kirjanen ko. näpertelyä varten. Niitä on saatavilla nettikaupoista esim. Amalia Puodista  Minulla ei sellaista kirjaa ole, sillä luulen ettei minulla olisi aikaa paneutua sellaisen tekoon, niinpä smash bookin virkaa toimittaa oma kalenteri. Kalenterin kannet kätkevät sisälleen paljon muistoja.Siellä on tallessa kuitteja, lehtileikkeitä, elokuvalippuja, runoja, kirjojen nimiä, ideoita jne. Kalenterin aukeamia olen smashännyt mukavan näköiseksi kokonaisuuksi. Tällaisia sivuja on sitten mukava selailla vuosienkin päästä. Kaikki elämäni varrella olevat kalenterit olen säästänyt. Niitä on jo kertynyt ihan mukava määrä.

Onhan se myönnettävä, että sellainen "oikea" smash book olisi mukavampi, kun ei näpertelyn edessä olisi viivoja ja numeroita, mutta nyt vielä olen ajatellu jatkaa tällä idealla oman smash bookin tekoa.

  

Helsinki

Olen jo jonkin aikaa suunnitellut ystäväni kanssa pientä vuorokauden mittaista reissua Helsinkiin. Molemmat kyllä olemme käyneet suuressa maailmassa, mutta toinen perheensä ja toinen sitten työnsä puolesta. Joten...reissu samanhenkisen ystävän kanssa olisi unelma. Irtioton arjesta -matkan olemme jo mielessämme tehneet, mutta käytännössä emme, sillä ei ole vielä tietoa missä vaiheessa arki antaa tuollaiseen hetkeen tilaa.

Muutama päivä sitten selailin vanhoja aikakausilehtiä, joita kertyilee niin pöydille kuin kirjahyllyynkin, ja löysin yhdestä niistä hauskan jutun. Jutussa kerrottiin muutamista Helsingin sisustusliikkeistä, taidegallerioista ja kahviloista, nappasin sivuilta ne makeimmat kohteet ja tein niistä jonkin asteisen smash book.

Smash bookin sivujen pohjana on käytetty ihan akvarellipaperia jonka olen päällystänyt vanhan kirjan sivuilla. Sivuille olen liimannut, ihan paperiliimalla, lehtileikkeen juttuja. Koko homman olen sitten koristellut leikekuvilla, napeilla, teipeillä sekä tekstitarroilla. Pidän smash bookkiin luomasta tunnelmasta erityisen paljon.

Kaduilla Helsingin.

P*skarteluhaaste #260 -Luonnos

Aamulla herättyäni odotin innoissani, meteorologien lupaamaa, lumimyräkkää. Olisin niin halunnut nauttia rauhaisasta aamusta blogini ääressä, kun ulkona tuiskuaa lunta, mutta ei siellä toivomaani keliä ollutkaan. Hieman on lattea tunnelma ja ajatukset ovat jo täysin tulevassa työpäivässä.

P*skarteluhaasteen luonnos tuntui äärimmäisen vaikealta. En millään meinannut saada siitä otetta ja osien laittaminen sopuisille paikoille oli haastavaa. Muutaman päivän ajan asiaa pyöriteltyä asiaa päässäni sain idean ja leiskastani julkaisukelpoisen. Valokuvan mukaan leiska on hyvin kesäinen ja pirteä. Olen käyttänyt paljon iloisi värejä. Leiskan koristelun värimaailma syntyi reunassa olevista teipeistä. Koristeena olin käyttänyt vain tarroja ja nappeja.

Kohti kesää.

Minun nurkkanen

Minä olen skräppäyksen aloittanut viime vuoden huhtikuussa. Tähän mennessä on askarteluun liittyviä juttuja kertynyt kiitettävän paljon ja olen joutunut miettimään niiden säilytystä useampaan otteeseen. Monet askartelijat ovat laittaneet työpisteistään ja säilytysideoistaan kuvia ja kateellisena olen katsellut, varsinkin heitä joilla on ihan oma huone askartelulleen. Tämä talous asuu pienessä kaksiossa, joten mitään "omaa" harrastehuonetta ei ole mahdollisuus saada. Joudun siis näpertelmään kyhäelmäni keittiönpöydällä ja huonoa siitä tekee sen, että säilön kaikki tarvikkeet makuuhuoneessa.

Muutamia kuukausia sitten säilöin askartelukrääsää pieniin purkkeihin ja laatikoihin. Niitä oli pieni hylly täynnä ja voitte arvata mikä roudaaminen siinä oli keittiöön. Oli nimittäin syli täynnä niitä pieniä purkkeja ja laatikoita. Ja se hylly oli ainaisen kaaoksen vallassa...näytti hyvin epäsiistiltä. Nyt parin kuukauden aikana on tilanteeseen tullut järjestystä ja olen aika tyytyväinen siihen, että kaikki palapelin palaset ovat löytäneet oman paikkansa.

Siitä kokoelmasta on ihan pakko laittaa kuvaa. Se on mielestäni aika söpö.

Hyllyihin ostin H&M mustat laatikot, joihin olen saanut hyvin "piiloon" askartelujuttuja.  Yhdessä laatikossa on kaikki paperit, toisessa valokuvat ja neljännessä teipit sekä tarrat. Monta asiaa kun on yhdessä laatikossa on niitä helppo liikutella huoneesta toiseen. 

Alimmassa laatikossa on säilössä kaikki leikekuvat ja oranssi peltilaatikko pitää sisällään yleisimmät tarvikkeet; työkalut, napit, haaraniitit, musteet, suihkeet, sabluunat, liimat jne. 

Laatikko

Olen jo jonkin aikaa etsinyt mukavalla kuviolla olevaa laatikkoa. Olen kierrellyt kauppoja niin täällä kotikaupungissa kuin nettissäkin, mutta sopivaa ei ole kohdalleni osunut. Erilaisia pahvilaatikoita vilisi joulun aikaan ohitseni jonkin verran, mutta niiden päällystäminen ei houkutellut.Olen sen kerran tehnyt ja päätin silloin, ettei tätä enää ikinä. Se tuunaamani pahvilaatikko on käytössä kyllä, mutta ei todellakaan ole katseenkestävä.

Noh, tänään sain haettua Paperellan tilauksen postista ja sain ilokseni huomata, että paketti oli lähetetty matkaan varsin käyttökelvollisessa laatikossa. Olin niin ylitsepursuavan innoissani asiasta, että päätin yrittää vielä kerran päällystää pahvilaatikon mieluisaksi. Ylätyin suuresti kun sain siitä tehtyä oikeinkin oivallisen, sekä ajattoman, askartelujuttujeni säilytys sopen. Hiukan olisi osa kohdista saanut olla tarkemmin tehtynä, mutta on tämä huomattavasti parempi mitä ensimmäinen tekeleeni.

Voi tätä onnistumisen iloa.

P*skarteluhaaste #259 -Bingo

Täällä on vapaapäivän aamu valjennut hyvinkin kylmänä. Koirat on käytetty pissapolulla ja eilen illalla aloittamani leiska on saatu valmiiksi. Heti aamusta kun on hereillä, niin saa tuotoksensa vielä kuvattua mitä parhaimmassa luonnonvalossa. Tällaisen aamuisen touhuilun kruunaa cafe au lait -kupillinen.

 P*skarteluhaasteeseen osallistuminen tulee hiukan myöhään, sillä eilen vasta huomasin uuden tehtävän tulleen. Luulen, että reippaat säätilan vaihtelut ovat saaneet pääni pehmenemään. Viikon haasteena oli Bingo ja aluksi näytti, että mistään rivistä ei tule mieluista, mutta toisin kävi. Ja opin uuden sanankin, nimittäin ressaus. Googlettamalla minulle selvisi, että ressaus on jonkin asian kuluttamista hankaamalla. Toimintaa käytetään lähinnä paperin reunoihin. Omat ressaukset teen ihan vain sahalaitaisella puukolla, mutta jos oikein halua päteä, niin siihen on saatavilla ihan "oikeita" työkaluja.

Bingorivini oli tällä kertaa Ressaus - Toistoa - Valokuva.

Leiskassani on tietenkin valokuva. Valokuva on otettua joitakin vuosia sitten kesämökiltä. Telttamme kankaalle oli lennähtänyt lepäämään tuollainen kaunis perhonen ja kuvahan siitä oli saatava. En ole ottanut selvää, mikä perhonen on lajiaan. Toistoa leiskassa edustaa perhoset. Niitä on paperilla muutama kappale. Valokuvan sekä sen alla olevien papereiden reunat olen ressannut puukolla. Reunoja olen musteella myös hiukan tummentanut. Koristeena olen käyttänyt lähinnä tarroja.

Perhosten siipien havinaa.