Facebookin askarteluhaaste #21

Vielä kerkesimme julkaista haasteen ennen joulua tuolla Facebookissa. Aiheena oli tällä kertaa, lyhyesti ja ytimekkäästi, Joulu.
Haasteeseen pääset osallistumaan liittymällä Facebookissa ryhmään Paperiaskarteluhaaste.

Tällainen tuli minun kortistani. Itse tusseilla ja akvarelleillä tuhersin jouluisen kuvan, mikä sitten päätyi muiden härpäkkeiden kanssa korttipohjaan.

Tauluja

Pidän kovasti tauluista. Niitä on kodissamme joka huoneessa enemmän tai vähemmän. Joissain taulunkehyksien sisällä on omatekemää "taidetta", jossain jonkun toisen ja osa kehyksistä pääsee rajaamaan syliinsä valokuvia. Postikortteja olen myös kehystänyt ja laittanut seinälle. Niin ja vanhasta seinäkalenteristakin olen kuvia laittanut talteen ja jossain vaiheessa lykännyt kehykset ympärille. Osa tauluista on sellaisia, että niiden kuvia vaihtelen sisustuksen mukaan.

Lokakuussa sain tutustua blogissa With Love, Jenny lehteen nimeltä Flow. Tuo lehti ilmestyy muutaman kerran vuodessa ja se on halvempi tilata netistä, kuin ostaa suoraan kaupasta.
Niin ja itse en ole omalta kylältäni löytänyt varsinaista lehteä, mutta sellaisia pieniä vihkosia kylläkin. Ja ne tarttuivat matkaani välittömästi. Ne olivat niin suloisia.

Ihania sivuja selaillessani mietin, että kuinka voisin tätä kaikkea hyödyntää, niinpä keksin tehdä muutamista sivuista tauluja makuuhuoneeseemme.

MakroTex -haaste Joulukuu

Yksi joulukuun kohokohdista on Suomen itsenäisyyspäivä. Tuona sateisen synkkänä iltana nautimme mieheni kanssa mukavan kevyestä evästyksestä, nimittäin tortilloista ja maukkaista lisukkeista.  

Olohuoneen pöydälle kokosimme kaikki tarvittavat käden ulottuville ja täytimme vatsamme herkuilla linnanjuhlia samalla katsoen. 

Minulla ei kauheasti ole mitään tarjoiluastioita, niinpä usein tulee laitettua aineksia esille kahvikuppeihin. Se antaa kattaukseen aika hilpeän ja rennon ilmeen. 

Kynttilät luo ruokailuun hiukan juhlantuntua.

  

Jehkotar CRAFTChallenge #2

Jokin aika sitten ilmestyi Jehkottaren uusi CraftChallenge ja nyt päätin siihen keretä osallistumaan.
Minä inspiroiduin kuvasta missä roikkui kuusessa joulupalloja ja niistä syntyikin oikein simppeli joulukortti.Tämä kortti onkin joulukortteilu-urakan viimeinen tuotos.
Valkoisen kortin pohjan olen koristanut teipeillä ja joulupalloina toimii isohkot napit. Kortti on ilmeeltään hyvinkin pirteä ja raikas. Ei niin perinteinen joulukortti.

Hiljaa hipsutellen

Niin minua jokin aika sitten ahdisti kovasti ajatus joulusta. Tuntui etten mitenkään saisi siitä otetta tänä vuonna, enkä luotua kotiimme ja mieleeni joulun tunnelmaa, mutta toisin kuitenkin kävi.
Hymy huulillani ja kynttilän lämpöisessä loisteessa päivitän blogiani. Taustalla soi Nat King Colen ihastuttava joululevy. Taannoin löysin sen Spotifystä. Kodissamme leijailee lempeä joulutorttujen tuoksu, mitkä leivoin aamupäivällä.

Olen nyt parisen päivää viettänyt vapaita ja, uskokaa tai älkää, on lunta satanut kumpaisenkin päivänä. Valkoinen luonto jos mikä saa jokaisella joulunmielen tulvahtamaan mieleen. Tai niin kävi ainakin minulle. Ulkona näyttää niin kauniilta ja sen vuoksi ajatuksiini hipsutteli hiljaa, se paljon kaivattu joulunen, ja siksi tahdoin meillekin joulun tuntua kotiin.

Näin olen meille joulua laittanut. Vanhoja joulukoristeita olen tuonut varastosta, mutta on muutama uusikin. Tänä vuonna ostin kotiimme ensimmäiset joulukukkaset. En ennen ole niistä perustanut, kun emme ole joulua täällä viettänyt. Nyt kun emme ole lähdössä sukuloimaan, voi valkoiset joulutähdet koristaa pöytiämme.

Tällaisen kokoelman loin meidän keittiön pöydällemme. Iso joulupukki on jo vuosia
vanha. Olen saanut sen joskus äidiltäni. Se istuskelee kirjapinon päällä.
Kirpputorilta ostin joskus kauniita juomalaseja, jotka saavat toimia tuikkukippoina.

Lyhdyn olen ostanut muutama päivä sitten Anttilasta. Ihastuin siihen kovin, niinpä
ostin niitä kotiimme peräti kolme.

Olohuoneemme pöytä näyttää tältä. Pentikin tarjottimelle olen luonut pienen,
jouluisin asetelman. Lyhtyä, itsetehtyä kuusta ja taloa reunustavat helmikoriste ja
punaiset joulukuusen koristeet. Koiranpennun takia, emme voi tänä vuonna joulukuusta
laittaa nurkkaa koristamaan. Joka joulunaikana tulee ostettua jouluisia aikakausilehti ja
olen ne kaikki aina säilönyt. Vuosia vanhoja lehtiä on mukava lueskella ja luoda
itselleen joulumieltä myös sitä kautta.

Osan joulukylän taloista olen siirtänyt ikkunalaudalle. Pääsivät paremmin
edukseen tällä tavalla.

Nyt se on valmis...

...nimittäin meidän makuuhuoneemme muutostyöt.
Olemme jo hyvän aikaan mieheni kanssa pohtineet makuuhuoneemme mukavuutta sekä huonekalujen järjestystä ja molempien tavaroiden säilytysratkaisuja.
Makuuhuoneemme kaipasi kipeästi valoa, avaruutta sekä käytännöllisyyttä.
Huone tuntui, ennen muutosta, tunkkaiselta ja ahtaalta. Myöskään säilytysratkaisumme eivät olleet mitenkään käytännöllisiä. Hyvänä esimerkkinä on se, että ennen roudasin askartelutarvikkeitani makuuhuoneen ja keittiön väliä, sillä makuuhuoneessa ei ollut minulle minkäänlaista työskentelytilaa. Mutta säilytys tilaa kyllä oli. Asioihin oli tultava muutos ja siitä se idea sitten lähti.

Nyt olemme saaneet projektin valmiiksi. Luumunväriset tapetit saivat vaihtua raikkaaseen wallilan kuosiin. Huone muuttui toimivammaksi, kun siirsimme sängyn toiselle puolen huonetta. Näin liikkumisesta tilassa tuli sujuvampaa ja huone näytti muutenkin paljon isommalta.
Ikeasta hankimme meille molemmille omat työskentelypisteet. Sekä pari laatikostoa tavaroillemme. Mukaan Ikeasta tarttui myös pari hauskaa jakkaraa. Näin tulee touhutessa istuttua selkä suorana.

Aika suloista tässä kaikessa on se, että nyt istumme vierekkäin harrastustemme parissa. Tämä muutos on tehnyt meille molemmille hyvää ja se on yhdistänyt meitä molempia entisestään. Aika söpöä.

Tässä teille hiukan kuvia muutoksesta.

Suurin ilonaiheemme on molempien omat työskentelypisteet. Nyt on molemmilla tilaa. Ja parasta on se, että
saamme olla samassa huoneessa harrastuksinemme.

Nyt askartelutarvikkeistani suurin osa on laatikoissa ja se tuo heti selkeyttä sekä
 järjestyksen tuntua. Tila näyttää kutsuvalta ja siistiltä. 

Hyvin tarkkaan olen miettinyt sisustuksen huoneeseen. Taulujen paikat olen miettinyt jos kuukausia sitten.
Elokuussa kävin Pärnussa ja sieltä tuli ostettua kauniit kehykset. Kehysten sisään on päässyt
lintu koreilemaan.

Tämä on mieheni yöpöytä. Valokuvakehykset ovat Pärnusta ja tuo hassu,
valkoinen otus on silmälasiteline. Sen ostin kesällä Helsingin Day nimisestä sisustuskaupasta.

Tämä vanha, oranssi tuoli saa toimia minun
yöpöytänä.

Facebookin askarteluhaaste #20

Mikäpäs sopisi sen paremmin uuden askarteluhaasteemme teemaksi näin itsenäisyyspäivänä kun Sininen Ja Valkoinen. Haasteeseen pääset osallistumaan liittymällä facebookissa ryhmään paperiaskarteluhaaste. Tämän kertaisessa haasteessa on mukana myös pieni arvonta osallistujien kesken.

Minun luomukseni on sinivalkoinen joulukortti.

Toivotan kaikille oikein tunnelmallista itsenäisyyspäivää.

MakroTex -haaste Kauneus, Komeus, Miesihanne

Tämän viikkoisen MakroTex -haasteen aiheena oli Kauneus, Komeus ja Miesihanne. Minä valitsin näistä kolmesta kuvattavakseni tuon jälkimmäisen. Minä olen aina ihannoinut miehiä jotka ovat luovia ja jotka omaavat vahvat mielipiteet. Minun pääni kääntää miehet, joilla on pitkät hiukset ja hiukan renttumainen olemus.

Minä olen hyvin onnellisessa asemassa, sillä minä jaan talouden juuri tuollaisen miesihanteeni kanssa. Olen kohta 15-vuotta taivaltanut arkeani herttaisen, vahvan selkärangan omistavan muusikonretkun kanssa. Pitkiä, tummia hiuksia ja partakarvoja löytyy useinkin lavuaarimme reunoilta, sekä erilaisia rumpulaatikoita ja peltipusseja löytyy niin eteisestä kuin sängynkin alta, mutta tämän pienen sekasotkun olen ollut valmis kestämään, sillä onhan tämä herra aika valloittava persoona.

Pieni rumpalipoika.

P*skarteluhaaste #302 - Lunta!!

Eilen oli pienoinen jouluahdistus, mutta blogini kautta tuli tunnetta purettua ja sain aivan ihanan tsemppaavia kommentteja lukijoilta. Ihan huippua!
Iltaa kohden olotilani helpottui kun pohdin ongelmaani monelta kantilta. Löysin asiasta niitä hyviäkin puolia ja senpä kunniaksi päräytin joululaulut soimaan huushollissamme ja päätin osallistua tämän viikkoiseen p*skarteluhaasteeseen. Lumi oli aiheena ja se innosti minua tekemään joulukortin.

Tonttu-ukkon lahjoineen olen itse tehnyt tusseilla ja akvarelleillä. Tuo kuva lepäilee muutaman ressatun ja musteella tummennetun paperiarkin päällä. Korttia koristaa kuvioleikkurilla leikatut lumihiutaleet.

Hyvää joulun odotusta teille.

Hiukan haikeaa

Kotoa kun olen muuttanut pois nuorena, on silti jouluista 99% tullut vietettyä porukoillani Keski-Suomessa. Nyt viimeisten 14 vuoden aikana on mieheni ollut riennoissa mukana ja voiko joulu enää parhaimmalta tuntua?! Paria päivää ennen aattoa, olemme koiriemme kanssa matkanneet joulun viettoon lapsuusmaisemiini ja niinä parina päivänä kerkeämme äidin kanssa leipomaan ja näpertelmään jotain hyvää jouluiseen kahvipöytään.

Aattoaamu "valkenee" varhain. Äidin kanssa olemme aikaisin hereillä. Hämärässä keittiössä istumme kynttilän valossa, uuntelemme joululauluja ja odotamme kun riisipuuro keittyy hiljalleen. Vähitellen alkavat muutkin heräilemään juhlapäivään.

Joulupuuro täyttää vatsamma pitkälle iltapäivään, niinpä jouluateria on tarjolla kahden aikoihin. Sen jälkeen lähdemme hiljentymään jouluhartauteen. Käymme myös viemässä haudalle kynttilät. Tuolta reissulta kun saavumme, on aika jouluisen kahvitteluhetken. Se on hyvinkin pikainen toimitus, sillä pukki on tuonut lahjasäkin olohuoneeseen.
Kahvin virkistäminä ja herkkuja oleva vatsamme pullollaan, siirrymme olohuoneeseen kaikki aukaisemaan pakettimme. Se on hassua, että vaikka kuinka olemme kaikki jo aikuisia, on pakettien aukaisu aina yhtä kutkuttavaa.

Rutiinit kun on aattona "hoidettu" pois alta, alkaa juhlan rennompi osuus. On saunomista ja glögin juontia. Niin ja tietenkin lautapelien pelaamista. Niiden parissa touhutessa vierähtää tunti jos toinenkin. Yöllä myöhään käy jääkaapin ovi, pariinkiin otteeseen, sillä suussa sulava kinkku kutkuttelee makuhermoja.
Tuo yhdessä olon riemu on hilpeää ja sitä tunnetta alkaa odottamaan jo ajoissa.

Tänä jouluna on tilanne kuitenkin toinen. En ole mieheni kanssa matkaamassa porukoilleni jouluksi, sillä meillä on koiranpentu ja äidilläni nuori kissa, jotka eivät tule toimeen keskenään. Tämä joulu on pakko viettää erillään ja täytyy sanoa, että päivä päivältä oloni on käynyt ahdistuneemmaksi. Luultavasti sen takia epilepsiani nosti viikonlopun aikana päätään. Höh.
Joulun tuoma ilo on tipotiessään ja sen vuoksi ei joulukortit valmistu ajoissa, enkä ole joulutarvikelaatikkoa hakenut varastosta.

Nyt minun pitäisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja etsiä niitä positiivisia asioita joulusta, jonka vietänkin mieheni kanssa tällä kertaa kahden. Hmmm.. Onhan siinä se oma jännitys ja tunnelma. Noh, uskon tämän tästä riemuksi vielä muuttuvan. En ole ajatellut masentua. :)

Selailin tuossa vanhoja valokuvia. Laitoin niitä tänne blogiini. Valitettavasti kuvat ovat otettu huonolla kameralla ja sen vuoksi ne ovat suttuisia, mutta tahdoin jakaa teidän kanssanne nämä muistot.

Parisen vuotta sitten tein ystävilleni tällaiset pienet, jouluiset purnukat.

Kolme vuotta sitten tein isoimman piparkakutalon porstualla.

Joku vuosi sitten tein kaksi pikkuista piparitaloa.

Parin vuoden takaisen pikkujoulujemme kattaus. Oli oikein kolmen lajin illallinen.